How can I love when I'm afraid to fall?

"Onneks sä eksyit tänne. Tuskin kumpikaan meistä olis soittanu, jos me ei oltais tavattu täällä. Mä pelkäsin niin helvetisti soittaa sulle vaikka mä monta kertaa meinasinki tarttuu puhelimeen", Miro naurahti jo suhteellisen rentona. Moneen otteeseen mies oli päivän aikana meinannut tarttua puhelimeen ja soittaa Marille, mutta juuri, kun hän oli painamassa vihreää luuria, sammutti hän koko puhelimen. Jälkeenpäin hän sitten tietenkin oli katunut sitä, muttei kuitenkaan löytänyt sitä rohkeutta soittamiseen. Miro oli ollut sitä paitsi melko varma, että Mari ei olisi vastannut hänelle, tuolloin hän kun oli vielä luullut, että mies oli pettänyt. Sen Miro halusi kuitenkin vielä joku päivä osoittaa, ettei koskaan tekisi Marille mitään pahaa. Hän oikeastaan tahtoi kohottaa Marin luottamusta itseensä.

"Sitte mun pomo ei vaan oo ilonen, eikä kyllä Judekaan.. Mut sä oot nyt vähän tärkeempi ku drinkit", Miro naurahti matalasti. Kun hän oli kohonnut ylöspäin, huomasi mies, että suudelma heidän välillään oli muuttunut. Se oli huomattavasti vaativampi kuin aikaisemmin. Miro ei oikein tiennyt, miten olisi suhtautunut asiaan, mutta ei hän tätä ainakaan tähän lopettaisi, ei todellakaan. Marin halutessa lopettaa Miro sen kuitenkin tekisi. Miro asettui Marin reisien väliin, kun nainen veti häntä alaspäin.
Pian mies irrotti huulensa Marin omilta, ja siirtyi suutelemaan tuon kaulaa lempeästi. Hän paineli siihen pieniä suukkoja, joilla Miro osoitti, että tämä oli hänelle enemmänkin kuin pelkkää seksiä. He tarvitsivat jonkin tavan, jolla sinetöidä kaikki ne sanat, ja tämä vaikutti sopivalta. Molemmat vaikuttivat ainakin innostuvan ajatuksesta.

"Nojoo, mä olin nii monesti kans valinnu jo sun numeron ja aattelin, et nyt mä soitan ja pyydän anteeks mut sit aina kun mä olin soittamassa nii sit mun rohkeus kuitenkin loppu siihen ja en mä uskaltanukkaan. Eli ehkä tää on ihan hyvä, et tässä kävikin näin." Mari sanoi hymyillen. Hän tosiaan oli monta kertaa ollut soittamassa Mirolle mutta oli aina antanut asian olla ja yrittänyt vain antaa olla. Hän oli ollut niin varma, että oli pilannut tilaisuutensa kokonaan ja Miro ei haluaisi olla enää yhtään missään tekemisissä mutta toisin kuitenkin oli käynyt. Siinä he taas olivat aivan kuin mitään pahaa ei ikinä ollut tapahtunut ja Mari ei kyllä ainakaan antaisi mitään enää tapahtuakkaan. Hän ei enää Miroa päästäisi käsistään, kun oli jälleen saanut tuon luokseen ja saanut sovittua heidän välit.

"Ai vaan vähän tärkeempi?" Mari sanoi hieman huvittuneesti hymyillen, tarkoittaen sanansa vain vitsillä. Kyllä hän ymmärsi, mitä Mari tarkoitti mutta piti hänenkin nyt saada edes hieman vitsailla, tunnelma kun oli muuttunut kovasti aiemmasta ja heidän välinsäkkin alkoivat olla taas semmoiset kuin ne olivat olleet aiemmin.
Mari huomasi itsekkin, että suudelma ei ollut enää ihan niin "kiltti" kuin aikaisemmin vaan selvästi haluavampi, kumpikin selvästi halusivat tätä. Mari ei oikeastaan tiennyt, miten pitkälle Miro olisi valmis menemään mutta hän ainakin tiesi omat rajansa ja oli kyllä valmis menemään niin pitkälle kuin Mirokin. Tähän kyllä ehkä vaikutti myös hänen humalansa, ei hän muuten olisi mihinkään ryhnyt Miron työpaikan takahuoneessa.
Mari meinasi jo sanoa jotain, kun Miro irrottautui siitä suudelmasta mutta pian hän sitten tunsikin miehen huulet kaulallaan. Miron alkaessa suukotella Marin kaulaa, Mari ei voinut kuin hymyillä, se tuntui niin kivalta.

Miro nyökkäsi hyväksyvästi Marin sanoille. Oli kyllä luojan lykky, että asiat olivat päättyneet näin. Ei Miro olisi halunnut heidän väliensä menevän poikki. Jo silloin treffeillä Miro oli tiennyt, että Mari oli nainen, jonka kanssa hänellä voisi vielä kehkeytyä hyvin kaunis suhde - ja ei, mies ei koskaan ajatellut näin. Miron mielessä pyöri enemmänkin se, että oliko naisella hyvät tissit tai perse, vaikka hän ei loppujen lopuksi ollutkaan kovin ulkonäköpainotteinen. Oikeasti ihmisessä merkitsi se sisin. Sanonta 'ulkonäköön ihastutaan, sisimpään rakastutaan' olikin aika kätevä tähän tilanteeseen. Se oikeastaan pelotti Miroa. Mitä, jos hän menisikin rakastumaan Mariin peruuttamattomasti ja sitten nainen kääntäisi selkänsä hänelle? Miron pitäisi tässä tapauksessa elää hetkessä kuten teki muutenkin.

"No okei, paljon, tosi paljon", Miro naurahti. Hän oli iloinen siitä, kuinka rentoja he olivat toistensa kanssa jopa tällaisessa tilanteessa. Usein mies otti nämä tilanteet vakavasti eikä kyllä pahemmin naurahdellut tai hymyillyt, mutta aina välillä, mikäli toinen sanoi jotain, nousi hymy hänen huulilleen. Ja se oli myös hyvin merkityksellistä, ainakin Miron tapauksessa. Tuo kertoi, että heidän välillään oli muutakin kuin vain seksuaalista vetovoimaa. Miro olikin ajatellut, että tunteensa liittyvät kokonaan siihen, mutta mitä enemmän hän oli tekemisissä Marin kanssa, kumoutui tuo teoria. Tämä heidän yhteytensä löytyi kyllä tunnetasolta, vaikka Mari olikin mielettömän hyvännäköinen.

Miro sai mieletöntä tyydytystä siitä, että Mari hymyili hänen suudellessaan kyseisen naisen kaulaa. Miestä ei olisi vähempää voinut kiinnostaa paikka, missä hän nyt oli naisen kanssa, vaan mies oli täysillä mukana ihan vain täällä takahuoneessakin. Jos miehellä olisi järkeä päässä, olisi hän tehnyt tämän joskus myöhemmin ja jossain muualla, mutta mies nyt oli niin sekaisin Marista, ettei häntä paljoa kiinnostanut. Pian mies nosti Maria hieman ylemmäs avatakseen tuon mekon hakasen, minkä tekikin, ja sitten alkoi liu'uttaa naisen vetoketjua auki.
"Haluutsä tätä?" Miro varmisti pysäyttäen kätensä hetkeksi. Ei hän tiennyt, mitä Mari ajatteli, vaikka tuo vaikuttikin nauttivan tilanteesta.

"Noniin, kuulostaa heti paremmalta." Mari sanoi virnistäen. Kyllä hän tiesi, että Miro halusi olla juuri siinä, juuri hänen kanssaan mutta pitihän Miroa nyt edes hieman kiusoitella. Jotakin miestä olisi voinut ärsyttää, että Mari keskittyi vielä puhumiseenkin mutta ei Mari nyt ihan hiljaakaan osannut olla. Se tosin saattoi johtua ihan vain siitäkin, että Mari oli kuitenkin edelleen humalassa ja silloin kun tuo oli juonut jotain vettä vahvempaa, Marista tuli puheliaampi kuin mitä tuo oli selvinpäin. Silloin sitä juttua vain riitti ja Mari oli ylipäätänsäkkin rohkeampi kuin mitä olisi selvinpäin. Tähänkään tilanteeseen ei varmasti olisi päädytty, jos Mari ei olisi juonut mitään ennen yökerhoon tulemista.

Mari nousi hieman ylemmäksi Miron nostaessa häntä ja kun tuo availi hänen mekkonsa hakasta sekä vetoketjua, Mari tosiaan vasta tajusi, että tässä tosiaan oltiin menossa suutelua pidemmälle. Jotenkin vaistomaisesti häntä alkoi hieman jännittää mutta lähinnä positiivisella tavalla. Hän ei tosiaankaan ollut kuvitellut heidän ekan kertansa koittavan juuri tämmöisessä paikassa mutta tällä hetkellä Maria ei tosiaankaan haitannut tämä paikka, pääasia oli, että hän oli Miron kanssa ja kumpikin halusivat tätä tilannetta.
"Haluan." Mari sanoi vain pienesti hymyillen ja hänen kasvoiltaan ehkä näkyi tuo pieni jännitys mutta Mari ei uskonut sen haittaavan mitään. Kyllä Miro varmasti tajusi, että Mari sanoisi kyllä, jos hän ei haluaisi tätä.

Mari auttoikin hieman Miroa vetoketjunsa avaamisen kanssa, kurkottautuen samalla suukottamaan tätä muutamaan kertaan huulille. Hieman Marin piti kereillä itseään, että hän uskalsi edes ryhtyä tähän, sillä hän oli kuitenkin melko epävarma vartalostaan mutta lopulta hän auttoi Miroa mekkonsa riisumisessa, jonka jälkeen hän itse vei kätensä Miron paidan alle ja alkoi hivuttaa paitaa myös tämän päältä, ettei Miron huomio kiinnittyisi ihan liikaa pelkästään häneen.

"Pitäiskö mun nyt kehuu sua ummet lammet että oisit tyytyväinen?" Miro virnisti leikkisästi. Hän tosiaan toivoi kaikella sydämellään, ettei Mari ollut sellainen nainen, jolle täytyi puhella hempeitä joka päivä. Sekin oli oikeastaan yksi niistä syistä, miksi Miro ei ollut suhteessa. Hän ei yleensä ollut niitä miehiä, jotka jaksoivat kehua koko ajan, vaan piti enemmänkin matalaa profiilia ja osoitti tunteensa teoilla. Toki hänestä romantikon piirteitäkin on löydettävissä, kunhan nainen vain jaksaa odottaa. Miro kun ei ole se kaikista nopeiten parisuhteeseen hyppäävä tyyppi vaan hän punnitsee; kannattaako se? Onko juuri joku tietty nainen vakiintumisen arvoinen? Marista Miro oli saanut mahtavan vaikutelman, ja olikin pohtinut, että saattaisi olla valmis hyppäämään suhteeseen.

Yökerhon takahuone ei tosiaan ollut kaksikon ensimmäiselle kerralle mikään kovin romanttinen tai normaali valinta, mutta ainakin sitäkin yllättävämpi. Tiettyä yllätystä elämään tarvitsikin - ainakin Miron mielestä. Tämä tilanne oli kaikesta huolimatta hänelle mieleen, olihan ovi lukossa, ja, no, ei Miro muutenkaan mikään ronkeli ollut lemmenpaikkaa valitessaan. Sitä paitsi tässä tilanteessa hän oli nyt Marin kanssa, ja se oli tärkeintä, niin kliseiseltä kuin se sitten kuulostikin.
Miron huulille nousi kevyt hymy naisen todetessa, että tuo tahtoi tätä. Ei vaaleatukkainen nuorukainen kyllä olisi uskonutkaan, että Mari enää olisi perääntynytkään, tilanne kun oli varmasti melko molempia innostava, mutta miehen oli ihan pakko tarkistaa. Miro ei halunnut, että Marille jäisi jotenkin paska fiilis heidän ensimmäisestä, yhteisestä yöstään.

Miron saatua mekon pois Marin päältä, hän jäi vain tuijottamaan toisen vartalon hetkeksi - ei kuitenkaan liian pitkäksi aikaa. Hän vain halusi painaa mieleensä sen kauniin vartalon kaikki kurvit, jos tämä syystä tai toisesta jäisikin heidän viimeiseksi kerrakseen. Sitä Miro pelkäsikin; että heistä ei loppujen lopuksi tulisikaan mitään. Miro ei haluaisi sitä.
Miro auttoi Maria paidan poisottamisessa, jonka jälkeen painautui naista hieman kiinnemmäs. Mies tosiaan nautti tilanteesta sataprosenttisesti, ja toivoi, että Mari tuntisi sen saman tunteen. Miron oli ihan pakko alkaa avata vyötä ja housujaan, sillä olo miehen farkuissa oli vähintäänkin epämukava. Lopulta Miro antoi toisen kätensä vaeltaa Marin vartalolla, ja antoipa hän kätensä käydä ihan naisen alakerrassakin asti.

"Pitäis." Mari heitti takaisin vitsillä mutta tosiaankin tarkoitti sanansa vain vitsillä, sillä hän ei tosiaankaan halunnut, että Miro, tai kukaan muukaan, kehuisi häntä koko ajan. Toki oli kiva kuunnella välillä kehuja mutta liika oli ehdottomasti liikaa ja Marin mielestä se oli epäuskottavaa, jos niitä kehuja ja kohteliaisuuksia sateli koko ajan. Mieluummin kuunteli niitä harvemmin, jos ne silloin oikeasti tulivat sydämestä.
"No ei oikeesti. Usko pois, ei mua tarvii olla koko ajan kehumassa." Mari sanoi hieman huvittuneesti hymyillen, hän ei halunnut, että Mirolle jäisi semmoinen kuva hänestä, että hän oli joku huomionkipeä ääliö, jolle piti koko ajan olla todistelemassa rakkauttaan sanoin.

Miron hymyn huomatessaan Mari suukotti miestä hellästi huulille. Hän ei halunnut tuolle jäävän semmoinen kuva, ettei olisi halunnut tätä, sillä Mari tosiaan oli ihan yhtä täysillä tässä tilanteessa mukana kuin Mirokin. Jos hän ei tätä haluaisi niin kyllä Mari olisi sen jo ilmaissut ja uskoi kyllä Mironkin tietävän sen, että Mari sanoisi varmasti suoraan omat mielipiteensä eikä tosiaankaan epäilisi sanoa, mitä mieltä asioista on oikeasti. Tätä Mari kuitenkin halusi eikä hän olisi halunnut lähteä tästä tilanteesta pois, vaikka kuka käskisi. No, onneksi he olivat siellä lukkojen takana turvassa ja kukaan tulisi tuskin häätämään heitä yhtään mihinkään, joten he saisivat olla rauhassa.

Mari haroi kevyesti toiselle kädellään Miron hiuksia, tuon painautuessa lähemmäksi häntä ja suukottikin tuota taas pariin kertaan huulille. Hänestä tuntui kivalle tuntea Miron paljas vartaloa omaansa vasten ja Mari oli varma, että hän kyllä tulisi nauttimaan heidän ensimmäisestä kerrastaan paljon, jo nyt kaikki tuntui niin hyvältä ja oikealta. Näin asioiden pitikin mennä ja Mari tosiaan toivoi, ettei tämä jäisi heidän viimeiseksi kerrakseen. Enää Mari ei ainakaan yrittäisi pakoilla Miroa, tuli tilanne mikä tahansa.
Mari ei voinut olla huokaisematta pienesti, kun hän tunsi Miron käden vaeltelevan vartalollaan ja tuon käden käydessä jalkovälissäänkin. Mari huomasi kyllä Miron aukaisenneen jo farkkujaan mutta Mari laski niitä sitten alemmaksi, hän halusi jo päästä tuonkin housuista eroon. Kun Miro oli sitten saanut housut pois jaloistaan, Mari liikutteli käsiään tuon vartalolla, hivuttaen sitten kätensä varovasti tuon boksereiden sisään.

Miro naurahti kevyesti Marin heiton kuullessaan. Kyllä mies tuosta äänensävystä oli tajunnut, että nainen vain vitsaili. Miro oikeastaan piti siitä, kuinka Mari oli suhtautunut asiaan vitsillä. Toki Miro sanojaan kehumisesta oli itsekin tarkoittanut vitsillä, mutta sitä ei koskaan tiennyt, vaikka tarpeeksi herkkä nainen olisi ottanut sen liian vakavasti ja sitten suuttunut. Miro tosin osasi hillitä sanomisiaan, joten sellaiseen tilanteeseen hän harvoin joutui.
"Mä en välttämättä kehu paljoa, mutta kehun sillon, ku on tarvetta", Miro virnisti. "Sua mä tosin voisin kehua vaikka enemmänkin." Ja ne sanat olivat ihan täyttä totta. Miroa itseäänkin nauratti se, kuinka hän mielessään keksi koko ajan vaikka millaisia ilmauksia Maria kehuakseen, kun normaalisti niitä ihailevia sanoja ei löytynyt sitten millään. Miro oli tosiaan kaukana siitä pelimiesmäisestä itsestään Marin kanssa - muut naiset eivät edes kiinnostaneet häntä samalla tavalla. Mari oli ihan omaa laatuaan.

Miro oli usein todennut, että seksi oli parempaa silloin, kun mitään tunteita ei ollut. Mies ei kuitenkaan voinut kieltää, etteivätkö kaikki ne Marin kosketukset olisi saaneet häntä sekaisin. Sellainen nuorukainen tosiaan oli - ihan seonnut. Miro oli aikaisemmin kuvitellut, ettei ollut tällainen kovin hellä ja lempeä yksilö, mutta huomasi kyllä, että jokainen hänen Marille antama kosketus oli jollain tasolla rakastava. Tämä olikin hänelle ihan uutta tällaisen läheisyyden tasolla.
Saatuaan housunsa pois Miro ei voinut kuin huokaista hieman syvempään tuntiessaan naisen käden boksereissaan. Pian hän kuitenkin oli jo painelemassa lempeitä suukkoja naisen solisluiden alueelle ja muutenkin näyttämässä tuolle, että hän ihan oikeasti välitti, eikä nyt pelleillyt kuten teki liiankin usein. Lopulta Miro painoi taas uusia suukkoja Marin huulille.

Nuorukainen nosti taas naista hieman ylemmäs avatakseen tuon rintaliivien hakasen, ja onnistui tekemään sen ensimmäisellä kerralla. Yllättävän herramiesmäisesti Miro antoi kuitenkin Marin pitää niitä vielä päällään, koska hän oli aiemmin huomannut Marin jännittyneisyyden tuon mekkoa pois ottaessaan. Parhainta olisi siis antaa Marin nyt sopeutua tilanteeseen; tilanteeseen, jossa Miro kyllä osoitti tunteitaan ihan jokaisella solullaan.

"No mut se riittää mulle. Ei mua ainakaan tarvii olla koko ajan kehumassa, mieluummin mä kuuntelen niitä kehuja vähän harvemmin, jos sillon kans oikeesti tarkottaa niitä sanoja." Mari sanoi hymyillen, painaen sitten hieman pidemmän suukon Miron huulille, tuon todetessa, että voisi kehua Maria enemmänkin. Kyllä Marikin keksisi Mirosta vaikka kuinka paljon kehuttavaa, oli ylipäätänsä outoa muutenkin, että Mari oli onnistunut niin korviaan myöten ihastumaan Miroon. Vielä vähän aikaa sitten hän oli päättänyt, ettei hommaisi yhtään miestä riesakseen ja oli pitänytkin päätöksensä mutta sitten Miro oli tullut ja vienet Marilta jalalta alta. Mies tosiaan veti Maria puoleensa kuin joku magneetti.

Mari oli yleensä hieman arka miesten kanssa, varsinkin sänkyhommissa, sillä Mari oli ollut niin monesti aivan liian sinisilmäinen miesten suhteen ja joutunut vain muiden hyväksikäyttämäksi, joten mieluummin hän pysyi miehistä kokonaan erossa. Siksi Mari nyt hieman jännitti Mironkin kanssa, hän kun ei ollut muutenkaan mikään itsevarmin, joten väkisin Mari mietti sitä, vertaisi Miro häntä mahdollisesti muihin naisiinsa, sillä naisia Mirolla varmasti oli ollut. Mari yritti kuitenkin työntää nuo ajatukset pois päästään ja keskittyi sitten liikuttelemaan kättään Miron boksereissa, hyväillen tätä kädellään. Marista tuntui itsestään kivalta, kun Miro selvästi nautti kätensä kosketuksesta, se oli tarkoituskin.
Mari sulki hetkeksi silmänsä, tuntiessaan Miron suukotuksesta, hänestä tuntui niin kivalta tuntea tuon suukotuksia ja ylipäätänsä tuon kosketukset muutenkin.

Mari oli jo valmistautunut auttamaan Miroa rintsikoidensa avaamisessa mutta Miro onnistui kuitenkin avaamaan ne itse. Mielessään Mari oli kiitollinen siitä, että Miro antoi kuitenkin hänen itse määrätä tahdin mutta hän heittikin rintsikat päältään melkein samantien, kun Miro oli ne avannut.

Miro nautti siitä Marin antamasta pidemmästä suukosta. Nainen ihan selvästi oli arvostanut niitä miehen sanoja, ja se tuntui kivalta. Ei Miro joka päivä onnistunut sulattamaan naisia sanavalinnoillaan, paitsi ehkä sänkypuuhissa, mutta ei mies koskaan uskonut mikään hempeilijä olevansa. Miro oli enemmänkin kuin... Austin Powers. Hyvä on, ei tosiaan ulkonäöllisesti eikä ihan luonteellisestikaan, mutta noilla kai oli se sama charmi. Yhtä pönttö Miro ei sentään ollut - luojan kiitos.
"Sä oot kyllä yks upeimmista naisista keitä oon koskaan tavannu", Miro lopulta sanoi, antaen katseensa jäädä Marin vihreänsävyisiin silmiin. Vaikka Miro ei tuntenut edes Maria vielä kunnolla, hän ei voinut mitään sille, että nainen antoi itsestään koko ajan vain positiivisemman kuvan. Hyvä juttuhan se oli, mutta aina vaan yhä hämmentävämpää.

Marin hyväily sai tosiaan koko Miron värähtämään. Oli hän tavannut naisia, jotka olivat suorastaan mahtavia sänkyhommissa, mutta koska tämä oli niin erilaista, ei sitä pystynyt vertaamaan muihin. Ei Mari ollut mikään verrattava objekti, vaan tuo oli oikea henkilö, joka sai miehen syttymään jokaisella kosketuksellaan. Ei kukaan muu osannut sitä Marin tekemää kosketusta - ja Miro tosiaan toivoi, että kyseinen nainen tajuaisi sen. Ei Miro aikonut, eikä suinkaan voinut, verrata Maria aikaisempiin naisiinsa, koska ei hän ollut ennen harrastanut seksiä tunteella. Ensimmäinen kertansakin oli ollut vasta Helsingissä, koska ei hänen entisessä asuinpaikassaan ollut mitään ehkäisyvälineitä, ja niin ollen Miro ja Niila eivät koskaan olleet menneet koskettelua pidemmälle.
Miro halusi niin kovin Marin saada tuntemaan olonsa rennoksi. Varmasti se tilannekin vaikeutti sitä rentoutumista, basson pauhaaminen kun kuului koko ajan, mutta se oli unohdettava. Miro halusi elää tässä hetkessä ainoastaan Marin kanssa.

Miro ei tosiaan voinut kieltää sitä, etteikö olisi ollut yllättynyt Marin päättäessä luopua heti rintaliiveistään. Mies olisi olettanut, että Mari olisi halunnut hieman sopeutua tilanteeseen ja ottaa ihan rauhassa, mutta ilmeisesti tuo tunsi olonsa jo rennommaksi. Miro suukotti naisen huulia antaen kätensä vaellella niin naisen rinnoilla kuin vartalollakin. Miro otti lopulta pois bokserinsa, mutta ennen mitään enempää tekemättä hän kuitenkin tahtoi antaa naiselle sitä samaa nautintoa mitä oli itsekin saanut hetki sitten. Niinpä Miro vei kätensä naisen alushousuihin ja alkoi vastavuoroisesti hyväillä Maria kädellään.

"Justhan mä sanoin, ettei mua tarvii koko ajan olla kehumassa." Mari sanoi hieman vinosti hymyillen, tarkoittamatta sanojaan kuitenkaan pahalla. Tottakai Miro saisi häntä kehua, jos tuo niin haluaisi ja Mari tunsi olonsa muutenkin imarrelluksi noista Miron sanoista. Marilla oli jäänyt se kuva, ettei Mirolla ollut kovin montaa kunnon suhdetta takanaan ja tuo tuskin millekkään satunnaiselle säädölleen puhui samalla tavalla, joten Marin pitäisi olla vain iloinen siitä, miten tuo puhui hänelle.
"Pakko kyllä myöntää, et oot säkin yks upeimmista miehistä, jonka mä oon tavannu." Mari sanoi lopulta hymyillen, huomaten samalla Miron jääneen katselemaan häntä silmiin ja vastasikin tuohon katseeseen. Hän niin piti Miron silmistä ja piti niiden katselusta.

Mari katsoi Miron hyväilyä, tuntien itsekkin nautintoa siitä, kun huomasi, miten Miro siitä nautti. Ei hän ihan kokematon sänkyhommissa ollut, vaikka ei kauheasti ollutkaan seurustellut tai harrastanut mitään satunnaisia yhden illan juttuja sen useammin mutta kyllä hän silti tiesi, mistä miehet tykkäisivät ja miten nuo saisi nauttimaan kunnolla, ja näköjään se onnistui tälläkin kertaa. Mari vei huulensa jälleen Miron huulille hetkeksi ja suukotti tuota tällä kertaa hieman pidempään kuin aikaisemmin mutta jatkoi sitten vain kätensä liikettä, pitihän Miron nyt saada tästä tilanteesta nauttia, vaikka rentoutuminen meinasi ainakin Marilla olla vaikeaa, - lähinnä jännityksen takia, vaikka yökerhon puolelta kuuluvilla äänilläkin oli oma osuutensa asiaan.

Mari vastasi Miron suukotuksiin, hengittäenkin sitten hieman raskaammin, tuntiessaan Miron kädet rinnoillaan sekä vartalollaan muutenkin. Miro tuntui tietävän tosiaan, miten saisi Marin nauttimaan ja ylipäätänsä rentoutumaan.
Mari vei kätensä pois Miron boksereista, kun tuo riisui ne pois ja Mari oli jo valmistautunut siihen, että pian he rupeaisivatkin tositoimiin mutta sen sijaan hän tunsikin Miron vievän kätensä alushousuinsa ja kun tuo alkoi hyväillä häntä kädellään, Mari ynähti pienesti nautinnosta, se tuntui sen verran hyvältä.

"Mä kuulin kyllä, mutta kuten sanoin, kehun sillon ku on tarvetta", mies hymyili kevyesti. Miro tosiaan tahtoi saada Marille perille sen, että hän piti kyseistä naista mahtavana pakkauksena, eikä edes yrittänyt kehua pelkästään lisäpisteitä saadakseen, vaan että ne kehut tulivat suoraan sisimmästä. Mirolla oli vielä sen verran paljon sanottavaa Marista, että tuo joutuisi tottumaan kehuihin - mikäli tämä heidän säätönsä tästä nyt vielä jatkuisi. Maria Miro saattoi tosiaan kutsua jo säädöksi, koska tämä ei ollut enää mitään leikkiä.
Miro vain kohotteli kulmiaan muutamaan otteeseen leikkisään sävyyn Marin todetessa, että hän oli yksi upeimmista miehistä. Koska Miro piti sitä vastakehuna, ei hän viitsinyt kommentoida siihen mitään, eikä varsinkaan kiitellä. Olisi jotenkin typerää sanoa kiitos heidän tilanteessaan.

Miro ei meinannut uskoa, että Mari ei ollut harrastanut paljoa sänkypuuhia tuon kosketusten takia. Mari kyllä ihan selvästi tiesi, mistä miehet pitivät - tai ainakin Miroon naisen temput tepsivät. Saattoikin olla, että Mirosta se hyväily tuntui niin hyvältä nimenomaan kaikkien niiden tunteiden ansiosta. Pitkään aikaan Miro ei tosiaan ollut tuntenut sellaista tunnevyöryä, joka nyt velloi niin mielessään kuin ruumiissaan. Ja, vaikka Miro yrittikin estää nautinnonhuokauksia, tuli niitä vähän liiankin monta ja joskus jopa liiankin äänekkäästi. Luojan kiitos kukaan muu kuin Mari ei kuitenkaan tulisi kuulemaan niitä. Ei Miro halunnut kaikkien näkevän hänestä tätä herkkää ja lempeää puolta - niistä nautinnonynähdyksistä puhumattakaan.

Vaaleatukkainen nuorukainen saattoi kyllä lyödä myös vaikka vetoa siitä, että Maristakin tuntui yhtä hyvältä, kun Miro hyväili naista vuorostaan. Ainakin se ynähdys kieli siitä, eikä se raskas hengityskään voinut estää Miron teoriaa. Miehestä oli outoa, kuinka paljon hänkin sai nautintoa Maria katsellessaan. Jokin side heidän välillään oli pakko olla.
Miro jatkoi Marin hyväilyä vielä hetken, kunnes liu'utti kätensä naisen alushousujen sivuille ja otti ne lopulta pois. Mies ei ollut varma, viitsisikö heti siirtyä tositoimiin mutta lopulta hän seurasi vaistojaan. Niinpä Miro painoi Marin huulille pitkän, hellän suukon, ennen kuin työntyi varoen naisen sisään.

"No en kai mä sitten rupee estelemäänkään sua.." Mari sanoi pienesti naurahtaen, ei hän tosiaankaan estelisi Miroa, tottakai tuo sai häntä kehua, jos niin halusi ja olisihan se omalla tavallaan kivaakin, vaikka Mari ei ollut mihinkään kehumisiin tottunut. Kyllä hän tiesi, että näytti hyvältä ja kuulikin kehuja satunnaisesti mutta silti ne tuntuivat välillä niin kummallisilta, sillä kaikesta huolimatta Marin epävarmuus iski kuitenkin pintaan aina tasaisin väliajoin, vaikka hän kovasti yrittikin päästä tuosta kaikesta epävarmuudesta eroon. Ei ollut kivaa koko ajan epäillä toisten sanoja mutta toisinaan Mari olikin sortunut myös liikaan sinisilmäisyyteen, sitä hän ei ainakaan halunnut enää olla.

Mari hymyili tyytyväisenä, kuullessaan, kuinka Miro huokaili aina välillä ja Mari painoikin hetkeksi huulensa tuon kaulalle, suukotellen tätä hellästi, näykkäistenkin tätä sitten pariin kertaan, virnistäen Miron kaulaa vasten. Ei hän mitään jälkiä halunnut tuolle jättää, se oli ihan liian teiniä, mutta Marin mielestä kaulan suukottelu oli vain kivaa, näykkimisestä puhumattakaan ja hänen mielestään se sopi tähän tilanteeseen. Toivottavasti Mirokin tykkäsi siitä ja varmuuden vuoksi Mari ei näykkinyt tätä liian kovaa, ettei tuon kaulaan jäisi pienintäkään jälkeä, siitä Mirokaan ei saattaisi tykätä.

Miron käden hyväilyt tuntuivat Marista edelleen yhtä hyviltä ja hän ei voinut kuin ynähdellä natuinnosta siinä Miron alla. Vaikka Mari ei olisi halunnutkaan heidän ensimmäisen kertansa tapahtuvan missään tämmöisessä paikassa, nautti hän silti ihan suunnattomasti tilanteesta eikä itseään tosiaankaan tällä hetkellä harmittanut yhtään tämä paikka, missä he olivat, tärkeintä oli, että he saivat olla lähekkäin.
Pian Miro hivutti sitten Marinkin alushousut pois tuon jaloista ja automaattisesti Mari rupesi hieman jännittämään. Hän kuitenkin yritti olla mahdollisimman rentona mutta sulki silti vaistomaisesti silmänsä, kun tunsi Miron työntyvän sisäänsä. Mari vastasi Miron suukkoon, yrittäen sitten rentoutua entisestään, sillä hän ei halunnut heidän touhujen loppuvan siihen, että häneen sattuisi.

Miro virnisti leikkimieliseen sävyyn naisen vastauksen kuullessaan. Kun mies tosiaan pääsi vauhtiin kehumisen saralla, ei siitä meinannut tulla loppua, eikä kukaan hänen kehumistaan voinut lopettaa - hän huolehti itse omasta elämästään. Miroa tosiaan otti päähän se, että ihmiset puuttuivat aina välillä hänen elämäänsä. Hän oli itse oman elämänsä herra eikä kenellä muulla ollut sen kulun päättämiseen mitään asiaa. Toki vaikuttajia siihen tuli koko ajan, esimerkiksi Mari oli sellainen tällä hetkellä miehen ystävien lisäksi. Mari vaikutti Miroon silkasti positiivisella tavalla. Kyseinen nainen onnistui saamaan miehen hyvälle tuulelle pelkästään hymyilemällä, eikä niin tapahtunut usein, ja muutenkin Miro valaisi jotenkin kummasti Miron päivää. Miro ei siis Marinkaan kohdalla kaivannut kenenkään muiden mielipiteitä, kun hän itse tiedosti olevansa naisen kanssa harvinaisen hyväntuulinen.

Miehen huulille nousi kevyt virne - tosin hyvä että pystyi edes sitä tekemään sillä hetkellä - naisen suudellessa ja näykkiessä hänen kaulaansa. Se tuntui taas kerran ihan mielettömän hyvältä. Oikeastaan sillä hetkellä oli ihan sama, mitä ikinä Mari tekisikään, koska Miro oli nyt sellaisessa mielentilassa, että kaikki kosketukset Marilta tuntuivat jumalaisilta. Mies oli tosin huolissaan siitä, että näykkisikö nainen häntä vahingossa niin paljon, että jättäisi jonkun teinimerkin hänen kaulaansa. Sellainen oli Miron mielestä ihan naurettavaa, vaikkakin jossain vaiheessa niitä merkkejä tuli ihan vahingossa. Ne eivät kuitenkaan koskaan näyttäneet kauniilta.

Marin nautinnolliset ynähtelyt kuulostivat hunajalta Miron korvaan sillä hetkellä. Kaikista hienointa tässä tilanteessa oli se, että kukaan muu kuin Miro ei voinut kuulla niitä äännähdyksiä, ei edes vahingossa. Kun basson jytke kuului viereisestä huoneesta, ei ollut pelkoa että muut jotain vihiä kaksikon puuhista saisivat. Tämä oli oikeastaan Mirolle melko yksityinen tilanne, vaikka se oudolta kuulostikin tässä ympäristössä. Toki kotipuolella sänkyhommat olivat vielä yksityisempiä mikäli Aurora olisi kotona, mutta jos tuo oli, niin mistään ei tullut mitään. Silloin Miron täytyi pitää suunsa supussa, ettei vaan herättäisi kämppäkaveriaan.

Miro tajusi kyllä olla työntymättä naisen sisälle toista kertaa, kun Mari vaikutti jännittyvän melkoisesti. Niinpä mies jatkoi vain naisen suutelua kaikessa rauhassa - eihän tässä ollut mitään kiirettä, sitä paitsi, Marille tämän kokemuksen tuli olla myönteinen. Miten siitä siis saisi mahdollisimman hyvin? Mies pohti vaihtoehtojaan, mutta lopulta päätti mennä itse istuma-asentoon ja vetää naisen päälleen. Niin Mari saisi itse määrätä tahdin eikä mitään tulisi tehtyä tuon tahtoa vastaan.

Mari jätti melko pian Miron kaulan rauhaan, sillä hän tosiaankaan halunnut jättää tuolle mitään merkkejä kaulaan. Toisaalta oli ihan kutkuttava ajatus näykkäistä tätä hieman kovempaa, ihan vain kiusallaan ja senkin takia, että saisi näin "omia" Miron hetkellisesti itselleen, kun olisi onnistunut jättämään jälkensä tuohon. Tosin, Mari oli tainnut jättää oman jälkensä Miroon jo jokatapauksessa ja niin oli kyllä Mirokin jättänyt jälkensä Mariin. Vaikka he eivät olleet tuntenteet toisiaan kovinkaan kauan, Marista tuntui koko ajan enemmän ja enemmän siltä, että he olivat tunteneet paljon pidempään ja että hän tunsi Miron oikeasti hyvin, vaikka loppujen lopuksi tuntenutkaan miestä juuri ollenkaan. Eiväthän he olleet kauan tunteneet mutta se aika oli tuntunut siltä paljon pidemmältä, - ja pelkästään positiivisessa mielessä.

Vaikka Mari tiesi, ettei hänen ääntelynsä varmasti voineet kuulua siitä huoneesta yhtään mihinkään, yritti hän silti hieman hillitä itseään, ettei nyt ihan hirveää ääntä kuitenkaan pitäisi. Hänestä tuntui jotenkin hölmöltä pitää kovaa ääntä seksin aikana mutta silti kun hän oikeasti nautti, ei hän osannut hillitä itseään lainkaan vaan ääni saattoi muuttua hieman kovemmaksi. Yleensä se ei kyllä haitannut ainakaan sitä petikumppania ja Mari itsekkin piti siitä, kun Miro esimerkiksi oli nyt huokaillut vähän äänekkäämmin, sehän oli vain merkki siitä, että tuo nautti tästä tilanteesta, joten ehkäpä tuo ei niin kieroon katsoisi Marinkaan ynähtelyitä ja huokailuja.

Mari katsoi Miroa, huomaten kyllä tuon olevan hieman mietteliään näköinen ja jonkun sekunnin murto-osan ajan Mari kerkesi kuvitella, että Miroa oli yhtäkkiä ruennut kaduttamaan mutta pian tuo nousikin itse istuma-asentoon ja vetäisi Marin päällensä. Mari ei voinut olla hymyilemättä Mirolle ja katseli tätä hetken aikaa hieman hengistystään tasaillen. Mistä ihmeestä hän olikin löytänyt tuommoisen miehen, joka ajatteli myös hänen tunteitaan eikä vain itsekkäästi yrittänyt tyydyttää omia halujaan? Marista kyllä tuntui siltä kuin olisi hänen ensimmäinen kerta, Miro oli niin kamalan huolehtivaisen oloinen mutta Mari ei kyllä ollutkaan ollut pitkään aikaan sängyssä kenenkään kanssa ja kun oli vielä heidän yhteinen ensimmäinen kertansa niin tottakai häntä jännitti hieman.

Hetken Mari katseli vielä Miroa, kunnes otti paremman asennon tuon sylissä ja painautui niin, että sai Miron takaisin sisäänsä. Hieman Maria jännitti edelleen mutta pikkuhiljaa hän kuitenkin rentoutui ja kun hän oli saanut totuteltua siihen tunteeseen, jonka tilanne aiheutti, alkoi hän liikutella itseään, aluksi hieman rauhallisemmin mutta nopeutti kuitenkin lopulta hieman tahtiaan, että Mirokin nauttisi tästä yhtä paljon kuin hän.

Miro oli yllättävän tyytyväinen siitä, että he olivat päätyneet tähän tilanteeseen. Vaikka monissa tilanteissa seksi olikin miehelle vain harmitonta hauskanpitoa, oli sillä hänelle loppujen lopuksi myös suurempikin merkitys, mikäli hän harrasti sitä itselleen tärkeän naisen kanssa. Miro tosiaan tunsi tässä jotain suurempaakin yhteyttä, ei tämä loppujen lopuksi ollut mitään hämärää kännimeininkiä vaan ihan todellista totta. Tämä oli ehkä jonkinlainen lupaus Marille. Miro lupasi, että jäisi tuon luokse pidempäänkin, eikä suinkaan pitänyt naista minään yhtenä valloituksena. Sitä Miro vähän pelkäsikin, että Mari olisi niin luullut. Vaaleatukkainen nuorukainen ei tosiaan ollut antanut itsestään mitään parasta mahdollista ensivaikutelmaa siellä baarissa, mutta Miro toivoi, että Mari pääsisi vielä sen yli - ellei sitten ollut jo päässyt. Ihan varmasti oli päässyt ainakin jo osittain, mutta kyllä Miro silti oli huolestunut, ettei Mari loppujen lopuksi haluaisikaan häntä. Miro tosiaan halusi Marin - se jos jokin oli tullut hänelle nyt selväksi.

Miro ei ollut yhtään varma siitä, että miten Mari suhtautuisi hänen päähänpistoonsa. Nainen saattaisi jäätyä ihan kokonaan, tai sitten tuo voisi pitää tätä hyvänä ideana. Miro ainakin toivoi sitä jälkimmäistä. Tämä olisi vaan parempi kokemus Marille varmastikin näin toisinpäin, koska tuo itse saisi määrätä, mitä tehdään ja millä tahdilla, eikä tuon tarvinnut pelätä, että Miro tekisi jotain äkillistä. Ei mies kyllä päällä ollessaankaan mitään sen kummempaa ollut tehnyt. Ehkä tämä vaan toisi Marille sitä itseluottamusta koko tilanteesta. Oli se mukavampaa hieman aremmalle naiselle olla itse se dominoiva osapuoli. Tuolloin saattoi katsoa, ettei tapahtunut mitään sellaista, mitä saattaisi jättää arvet. Mitään traumoja Miro ei Marille nyt todellakaan tahtonut aiheuttaa.

Nuorukainen vasta Marin hymyyn lämpimästi. Onneksi nainen oli tosiaan hymyillyt, eikä suinkaan luonut kasvoilleen mitään järkyttynyttä ilmettä tai päättänyt paeta tilanteesta kokonaan. Ei Miro kyllä ollut hetkeäkään olettanut Marin lähtevän, koska nainen oli kuitenkin heti alusta lähtien sanonut haluavansa tätä ja oli kyllä näyttänytkin sen teoillaan. Ja niistä teoista Miro oli tosiaan nauttinut, kuten nautti ihan vain tästä tilanteestakin, siitä heidän välillään olevasta lämpimästä katsekontaktista ja yhteydestä. Miro katsoi naista silmiin yhä, kun tuo painoi itseään alemmas saadakseen miehen sisäänsä.
Miro piti yhä sitä katsekontaktia Mariin tuon liikutellessa itseään miestä vasten, mutta kyllä hänen oli välillä suljettava silmänsä ihan silkasta nautinnosta. Mies yritti taas kerran estää niitä ynähdyksiä puskemasta esille, mutta raskautuneen ja kiihtyneen hengityksensä hän kyllä antoi elää ihan valtoimenaan - ei sitä nautintoa kuitenkaan kannattanut peitellä. Miro kiristi otettaan naisen ympärille ja painoi tuota lähemmäs itseään. Marin läheisyys oli miehelle henkeäsalpaava kokemus.

Naisen jatkettua liikkeitään Miron läpi kulki hyvänolon aalto, ja pian hän tunsikin jo huippunsa tulevan. Siinä vaiheessa Miro ei edes yrittänyt estää ynähdystään, vaan antoi sen kyllä tulla. Mies toivoi, että Marikin olisi saavuttanut huippunsa, koska oli se nyt noloa, mikäli niin ei ollut tapahtunut. Aikaisemmin naiset saavuttivat huippunsa aikaisemmin kuin Miro.

Vaikka tilanne oli mikä oli, Mari ei voinut olla tuntematta pientä huvittuneisuutta. Kun he olivat tavanneet Miron kanssa, oli Mari halunnut päästä miehestä eroon keinolla millä hyvänsä eikä ollut sietänyt tuon käytöstä mitenkään. Miro oli vaikuttanut hänestä ärsyttävän ylimieliseltä ja tuo oli ollut selvästi vain sänkyseuran perässä mutta tässä sitä nyt oltiin, melko kiihkeissä tunnelmissa ja heidän välit olivat muuttuneet huimasti sitten viime näkemän. Mari ei olisi ikinä uskonut heidän päätyvän tähän tilanteeseen mutta ei häntä kyllä kaduttanutkaan, päinvastoin. Melkein häntä harmitti, että ei ollut antanut Mirolle tilaisuutta aiemmin, sillä vaikka ensivaikutelma ei ollutkaan erityisen onnistunut niin siitä huolimatta Miro oli paljastunut todellakin tutustumisen arvoiseksi tapaukseksi.

Jännitys oli kadonnut Marista kokonaan ja hän tosiaan osasi jo olla rentona, vaikka äsken häntä olikin jännittänyt niin paljon. Marista oli tuntunut paljon ikäistään nuoremmalta, kun hän oli jännittänyt mutta hän kuitenkin lohdutti itseään sillä ajatuksella, että jännittäminen oli varmasti ihan normaalia ja Mirokin varmasti ymmärtäisi sen, ei tuo ollut ainakaan kuittaillut asiasta hänelle mitään ja hyvä niin, sillä Mari olisi varmasti jättänyt kaikki hommat siihen samantien, jos tuo olisi jotain ruennut kuittailemaan ja vinoilemaan. Mitään ikäviä kommentteja ei tullut, vaan Miro oli koko ajan ottanut hyvin Marinkin tunteet huomioon ja jo siitä huomasi, ettei tämä ollut Mirolle vain mitään ihan satunnaista seksiä jonkun mitättömän ihmisen kanssa.

Mari vei hieman vaaleita hiuksiaan kasvoiltaan korvansa taakse, sillä ne meinasivat aina välillä tulla hänen silmiensä eteen, hänen liikutellessa itseään siinä Miron sylissä. Mari kuljetti kätensä hellästi Miron niskan taakse ja haroi samalla miehen hiuksia käsissään, varoen kuitenkin, ettei vain haroisi niitä liiankin kovasti. Hieman rajummat otteet eivät todellakaan olleet kaukana, sillä Mari nautti tästä tilanteesta mielettömän paljon ja halusi saada tästä kaiken nautinnon irti. Ennen kaikkea hän halusi myös Miron nauttivan, vaikka he olivatkin hieman vaihtaneet osia ja Marista oli nyt tullut se dominoivampi osapuoli.

Marin suusta karkaili koko ajan enemmän ynähdyksiä ja huokauksia, joista kyllä huomasi naisen nauttivan. Välillä hänen oli pakko sulkea silmänsä, hän nautti niin paljon, että se oli ihan luonnollinen reaktio. Aina välillä Mari suukotti pariin kertaan Miron huulia, hän halusi tuntea kuitenkin myös miehen läheisyyden muullakin tavalla, hän ei tosiaankaan halunnut, että tämä olisi vain jotain satunnaista seksiä kummallekkin, ainakin Marilla oli tässä tunteetkin mukana ja sen hän myös halusi Mirolle näyttää.
Pikkuhiljaa Marista alkoi tuntua siltä, että hänen huippunsa ei ollut enää kaukana mutta hän yritti estellä itseään tulemasta, kun Mirokaan ei näyttänyt olevan vielä valmis. Ei mennyt kuitenkaan kovin kauaa, kun Mironkin huippu lähestyi ja antoi sitten omankin huippunsa tulla.

Kun kummatkin olivat saavuttaneet nautintonsa huipun, Mari valahti heti rennommaksi ja tasaili vain hengistystään, sanomatta hetkeen mitään. Mari nousi hieman ylemmäksi, että saisi Miron sisältään pois mutta hän jäi kuitenkin sitten istumaan vielä hetkeksi Miron syliin ja katsoi tuota hymyillen silmiin, osaamatta oikein sanoa mitään, hänestä tuntui edelleenkin niin hyvältä.
"Tiiätkö mitä? Mä oikeesti tykkään susta aika paljon." Mari sanoi lopulta hymyillen.

Miro ei muistanut, milloin hänestä olisi viimeksi tuntunut näin hyvältä. Oli miehellä aikaisemmin tosiaan naisia ollut, mutta ei noiden kanssa oltu koskaan harrastettu seksiä oikein tunteella. Pakko Mironkin oli tämän tilanteen vuoksi tunnustaa, että seksi oli tosiaan parempaa tunteiden kanssa kuin ilman, oikeastaan huomattavasti parempaa. Ei Miro olisi voinut kuvitella suorastaan ähkivänsä muiden naisten kanssa, vaan oikeastaan piilotti nautintonsa äännähdysten tasolla. Ei Miro kai syystä tai toisesta halunnut näyttää sitä herkkää puoltaan kaikille. Marissa oli kuitenkin piirre, joka sai miehen todellakin avoimeksi ja muutenkin ihmiseksi, joka ei paljoa tunteitaan piilotellut. Mirossa tosin oli se avoimuus ihan muutenkin, mutta ei tällaisissa tilanteissa. Omat tunteensa ja ongelmansa Miro tahtoi pitää itsellään - ne eivät kuuluneet muille.

Marin itseään liikutellessa Miro liu'utti kätensä naisten pitkien, vaaleiden hiusten sekaan, ja tarttui niihin kevyesti. Mies todellakin piti naisen pitkistä hiuksista, niitä kuin pystyi hipelöimään ja niistä muutenkin pystyi ottamaan kiinni kunnolla. Mitään harcore-meininkiä Miro ei tästä kuitenkaan halunnut, koska tällainen lempeä, lähes varovainen ote oli mukavaa vaihtelua. Välillä Miron kuitenkin teki mieli kääntää Mari alleen ja ottaa itse ohjat käteensä, mutta koska tämä sujui niin hyvin näinkin, ei siihen ollut mitään tarvetta. Mari selvästi nautti muutenkin tästä tilanteesta huomattavasti enemmän kuin äskeisestä, ja se tässä olikin parasta. Miro sai mielettömästi tyydytystä siitä, kun Mari näytti nauttivan, mistä kielivät niin tuon teot kuin äännähdyksetkin.

Miro vastasi Marin muutamaan suukkoon, mikä tosin oli vaikeaa, koska hengittäminen oli suhteellisen vaikeaa tässä tilanteessa. Mies aina välillä tunsikin hengityksensä salpautuvan ihan Marin läheisyydestä kuin tilanteestakin - tosin kova fyysinen suoritus tämä ei miehelle tällä kertaa ollut. Miro kuitenkin yritti korvata sitä liikkumattomuuttaan painelemalla suukkoja naisen kaulalle ja solisluiden alueelle aina siihen ehtiessään, ja lisäksi mies kyllä myötäili käsillään naisen liikkeitä, välillä painoi naista voimakkaamminkin itseään vasten.

Heidän molempien saavutettua huippunsa Miron huulille nousi iso virne. Se oli oikeastaan perinteinen after sex-tunne, ehkä vielä parempikin, koska kaikki oli tapahtunut juuri Marin kanssa. Miro käänsi katseensa kyseiseen naiseen tuon puhuessa.
"Tääkö sut sai tajuamaan?" Miro vitsaili - ja tosiaan vitsaili. He olivat sanoneet tykkäävänsä toisistaan jo aiemmin, joten tämä ei ollut mitään uutta. Paitsi ehkä se oli kyllä tämän tilanteen jälkeen, ja kyllä se tuntui yhtä kivalta kuin aikaisemminkin.
"Mäkin tykkään susta ihan pikkiriikkisen", Miro virnisti leikkisästi, painaen lempeän, pitkän suukon naisen huulille. Mies ei tosiaan tykännyt Marista ainoastaan vähän, vaan sen sijaan paljon. Jopa naurettavan paljon.

"Mari.. Haluisitsä tulla yöks kuhan pääsen töistä? Haluisin pitää sua vieres vielä pidempään mut työt kutsuu", Miro hymyili kevyesti.

Marin olisi niin tehnyt mieli vain jäädä siihen Miron vierelle ja olla koko loppuyö tämän kanssa. Harmi vain, he olivat edelleen Miron työpaikalla ja Mari tiesi varsin hyvin, että miehen olisi varmaan parempi pikkuhiljaa palata takaisin tiskin äärellä, jos mieli pitää työpaikkansa. Mariakin varmasti odoteltiin jo, tuohan oli sanonut viipyvänsä vain hetken mutta se hetki sitten olikin venähtänyt vähän aiottua pidemmäksi. Se ei tosin Maria haitannut, sillä hän oli nauttinut äskeisestä niin paljon, että hänellä ei ollut mitään syytä harmitella sitä, että oli jättänyt kaverinsa hetkeksi keskenään. Ehkä nuo eivät olleet edes huomanneet hänen poissaoloaan, olivat nuokin sen verran kännissä.

"Joo, aiemmin mä kato tykkäsin susta ihan vaan pikkusen mut nyt sä onnistuit vakuuttamaan mut kunnolla." Mari sanoi hieman huvittuneeseen sävyyn, huomattuaan kyllä vitsailevan äänensävyn Miron puheessa ja ei hän tosiaankaan tuon puheita tosissaan ottanut. Kyllä hän oli aiemminkin Mirosta tykännyt ja paljon mutta hänestä tuntui silti, ettei hän ollut aikaisemmin näyttänyt sitä tarpeeksi hyvin. Nyt hän tosiaan halusi tehdä Mirolle selväksi, että oikeasti tykkäsi tuosta.
"Ai pikkiriikkisen vaan? Kiitti." Mari sanoi naurahtaen, vastaten sitten Miron suukkoon, hymyillen hieman tuon huulia vasten.

Mari nousi Miron sylistä ja heti perään kuulikin tuon sanat. Mari nappasi lattialta alusvaatteensa ja puki ne jälleen päälleen, miettien samalla Miron ehdotusta. Idea kyllä kuulosti kivalta ja mielellään hän menisi tuon luokse yöksi mutta mitä Aurorakin siitä tykkäisi, jos Mari menisi Miron luokse yöksi, kun viimeksi heidän tavatessaan Mari oli vain ilkeillyt Aurorallekkin eikä ollut kerennyt edes anteeksi pyytää?
"Voisinhan mä tulla. Monelta sun työt sitten loppuu?" Mari kyseli, napatessaan samalla lattialta myös mekkonsa ja alkoi pukea sitä takaisin päälleen, voimatta olla miettimättä, että miltä oikein mahtoi sillä hetkellä näyttää, tukka oli ainakin varmasti sekaisin ja naamakin varmasti punoitti, ainakin hänellä oli kuuma.

"Miten ihmeessä mä viitin mennä tän näkösenä tuonne baarin puolelle takas, mä näytän varmaan ihan räjähtäneeltä.." Mari ei voinut olla sanomatta naurahtaen, haroen samalla hieman hiuksiaan, yrittäen saada ne edes johonkin kuntoon takaisin. Ensimmäisenä hän kyllä ryntäisi vessaan korjaamaan kampauksensa sekä meikkinsä.

Miroa todellakin harmitti. Hän olisi mielellään jäänyt vielä pidemmäksikin aikaa siihen Marin viereen, eikä paeta paikalta kuten teki yleensä yhden yön juttujen kanssa. Mari oli tosiaan kaukana siitä yhden yön jutusta, ja läheisyydellä Miro halusi vahventaa heidän suhdettaan vielä enemmän. Tosiaan läheisyyden kautta Miro niitä tunteitaan osasi parhaiten osoittaa - ainakin Marille. Heidän välillään kun oli se yhteys, ja Miro koki, että voisi vahvistaa sitä ihan vain Marin lähettyvillä olemalla. Nuorukainen odotti sitä päivää, kun tunnistaisi Marin jo pelkistä askelistakin ja hengityksestä. Miro oli kokenut sen maagisen tunteen vain kerran, ja enemmän kuin mieluummin kokisi sen uudestaankin. Hän oikeastaan kaipasi sitä vaikka muuta väittikin.

"Siinä mielessäkö sä mua vaan kaipaatkin? On se kumma ku mä en kelpaa kokonaan", Miro virnisti Maria tiukasti silmiin katsellessaan. Tässä heidän tilanteessaan ei ollut mitään hävettävää, ei, vaikka molemmat olivatkin alasti ja Mari istui Miron päällä. Tämä oli oikeastaan ihmeenkin luonnollista, kun kumpikin vaikutti olevan sinut tilanteen kanssa. Aikaisemmin vartalostaan epävarma ollut Marikin vaikutti olevan ihan rento.
"Tykkään susta oikeestaan vähä enemmänkin ku laki sallii", Miro jäi hymyilemään äsken antamansa suukon jälkeen. Kovin kiinnostunut Miro oli Marista jo nyt, eikä epäillyt tunteitaan yhtään, vaikka tällainen äkillinen ihastuminen ei hänelle jokapäiväistä ollutkaan.

"Valomerkin jälkeen neljältä", Miro hieraisi niskaansa naurahtaen ja sitten ylös nousten. "Mutta toivon mukaan sä jaksat odottaa." Miro loi naiseen lämpimään katseen, kunnes alkoi sitten itsekin pukea päälleen. Nuorukainen oli luultavasti melko räjähtäneen näköinen, mutta ei se hänelle onneksi mikään ongelma ollut. Tuskin yökerhon valoaalloissa edes kukaan huomasi hänen ulkomuotoaan. Sitä paitsi, ei Miroa kiinnostanut, vaikka joku olisi huomannutkin, kun mies itse ei vilkaissutkaan ketään muuta kuin Maria. Miro tosiaan katselisi vaaleatukkaista kaunotarta koko illan, ja sen vuoksi työnteosta tulisi ihan varmasti haastavaa.
"Sä näytät just söpöltä", vaaleatukkainen nuorukainen totesi vielä vyötään kiinni laittaen. Maria äskeinen toteamus ei varmana lohduttaisi, mutta Miro ainakin yritti.

"Mutta hei, mä lähden nyt baarin puolelle. Tuu heti tonne ku vaan pääset", Miro hymyili. "Ai niin, vessa on sitten ton oven takana." Nuorukainen tosiaan osoitti vessan oven suuntaan, ennen kuin kääntyi kannoillaan ja avasi oven lukosta. Astuttuaan ovesta ulos Miro kohtasi ensimmäisenä Juden hämmentyneen katseen - mitään tuo ei kuitenkaan tajunnut. Eikä tuon tarvinnutkaan tajuta. Äskeinen oli ollut Miron ja Marin välinen asia, ja sellaisena sen tuli pysyäkin.