Smile, it makes people wonder what you are thinking

Nella Aaltonen & Elias Kuosmanen
Lauantai 18. helmikuuta 2012 - klo 23:35 ->
Eliaksen yökerho (The Tiger)

Eliaksen päivät olivat lähes kaikki samanlaisia; töitä, opiskelua, töitä, opiskelua. Vapaa-aikaa ei juurikaan jäänyt ja ei Elias oikeastaan semmoista edes olettanutkaan. Vaikka suhteen epäonnistuminen Millan kanssa oli pikkuhiljaa unohtumassa, Eliasta ei siltikään jaksanut oikein kiinnostaa mikään muu kuin töiden tekeminen sekä opiskelu. Oikeastaan opiskelukaan ei juurikaan kiinnostanut tällä hetkellä mutta koska kyseessä oli viimeinen vuosi ja Elias tosiaan halusi valmistua keväällä, oli hänen pakko tehdä töitä niin paljon kuin vain kerkesi. Jos hän valmistuisi ajallaan keväällä, olisi hänellä sitten enemmän aikaa keskittyä yökerhoonsa ja sitäkös Elias odotti.

Työt kuitenkin odottelivat tänäänkin ja Elias oli saapunut jo tunsikausia sitten työpaikalleen, vaikka yökerho ei ollut edes vielä auennut. Työhuoneessa kuitenkin odotteli vinopino työpapereita pitäisi käydä läpi ja vaikka Elias työtään rakastikin niin joskus noiden papereiden läpi käyminen turhautti. Paperihommat olivat oikeastaa yrittäjyyden huonoin puoli, Elias olisi mielellään viettänyt aikaa enemmän yökerhon puolella asiakkaiden parissa, sillä hän kuitenkin oli luonteeltaan sosiaalinen ja viihtyi hyvin ihmisten seurassa, sitäpaitsi, naisasiakkaista ainakin oli aina iloa, joten mieluummin Elias olisi ollut tiskin takana.

Tänään hän sitten olikin ajatellut, että voisi vaihtelun vuoksi mennä tiskin puolelle töihin, sillä yksi työntekijöistä oli sairastunut ja ilmoittanut siitä vasta tänään aamulla, joten Elias voisi ihan hyvin itse mennä häärimään tiskille. Muutamia tilauksia ja laskutuksia vielä läpi käytyään, Elias vilkaisi työhuoneensa seinällä olevaa kelloa ja tajusi, että kello oli jo sen verran paljon, että hän voisi kyllä lähteä jo baarin puolelle. Hän lähtikin työhuoneestaan, lukitsi vielä oven ja meni sitten baarin puolelle, suunnaten kulkunsa tiskille. Tottuneesti hän ryhtyi heti kyselemään ihmisten tilauksia ja tekemään juomia näille, vihellellen itsekseen hyväntuulisena, hän tosiaan nautti tästä työstä.

Nella Aaltonen, tutummin Nella tai vaihtoehtoisesti Nessa, oli koko päivän kihissyt kiukusta, sillä hänen työpäivänsä oli sujunut todella kurjasti aamusta alkaen. Ensinnäkin hän oli nukkunut lievästi sanottuna pommiin ja saapunut työpaikalleen kaksi tuntia myöhässä. Myöhästyminen taas johtui huonosti nukutusta yöstä, kun Nessa oli pyöritellyt kaikenlaisia asioita päässään.
Työnantaja antoi helposti anteeksi myöhästymisen, sillä oli astetta rennompi ihminen, muttei oikein pystynyt sulattamaan sitä, miten yksi ja sama ihminen teki yhden kahdeksan tuntisen päivän aikana niin monta virhettä. Nessa nimittäin unenpöpperössä alkoi tarjoilemaan kahvia ja aamupalaa aamuvirkuille asiakkailleen, ketkä olivat monet lähdössä vasta töihin. Yhden asiakkaan donitsin hän pudotti lattialle, toisen salaattiin hän vahingossa laittoi ketsuppia sekä kolmannen asiakkaan syliin hän kaatoi tulikuuman vastakeitetyn kahvikupposen. Töissä vaaleaverikkö kerkesikin olemaan vaivaiset viisi tuntia, minkä jälkeen työnantaja passitti hänet kotiin nukkumaan univelkaa pois.
Kotimatkallaan Nessa kuitenkin soitti muutamalle ystävälleen ja he sopivat menemänsä läheiseen yökerhoon muutamille. Se varmasti veisi ajatuksia muualle todella epäonnistuneesta työpäivästä.

Nessa ystävineen saapui yökerhoon vähän ennen kahtatoista. Samantien he valtasivat itselleen pöydän ja alkoivat kertoilla toisilleen viikon tapahtumista, kaikkia yksityiskohtia myöden. Nessaa ei oikeastaan ole koskaan kiinnostanut tyttöjen kanssa varsinainen juoruilu, joten hän lähti pöydästä hienoeleisesti ja kertoi menevänsä tilaamaan juomista itselleen. Noustessaan pöydästä hän suoristi hieman päällään olevaa raidallista paitaansa ja pyyhkäisi pölyhiukkasen farkuiltaan, samalla kun toinen käsi siirtyi pöyhimään hiuksia. Nessa huokaisi syvään ja käveli rennon oloisesti tiskille samalla drinkkilistaa selaillen. Nessa katseli samalla tämän illan asuvalintaansa, mihin oli melkoisen tyytyväinen. Positiivisen päätöksensä jälkeen hän vilkaisi ympärilleen, samalla pöytäänsä, missä ystävät innokkaasti juttelivat tuntemistaan komeista miehistä, mutta yksi ystävä huomasi Nessan pälyilyn tiskillä ja vilkutti innokkaasti viittoen takaisin pöydälle. Sinisilmäinen vaaleaverikkö nyökkäsi tiskiä kohti ja vilkutti takaisin hymyillen. Sitten hän kääntyi takaisin tiskin puoleen ja huomasi tiskin takana komean miespuolisen henkilön, jolle hän hymyili hyvinkin pienesti sekä viattoman oloisesti. Mies oli hyvän kuuloetäisyyden päässä, joten Nessa päätti tilata samantien juomansa:
"Apsinttipaukku tänne, kiitos. Ei tommosta kestä selvinpäin."
Hän nyökkäsi pienesti pöytäänsä päin, jossa innokas kanalauma nauraa kikatti jollekin ilmeisesti hyvinkin hauskalle vitsille. Nessa ei oikein ollut juoruilu tuulella, hän haluaisi nyt vain juoda rennossa porukassa eikä pohtia sen kummemmin mitään. Eikä hän varsinkaan halunnut juoruilla turhista asioista.

Elias otti tilauksia vastaan ja teki niitä asiakkaille hyväntuulisena, rahastaen juomat heti ne asiakkaille annettuaan. Hän niin viihtyi tässä työssä ja vaikka varsinkin viikonloppuisin oli todella kiireistä, ei hän silti olisi vaihtanut työpaikkaansa mihinkään. Tosin, hän tuskin olisi viihtynyt yhtä hyvin, jos tämä ei olisi ollut hänen oma yökerhonsa. Täällä hän sai määräillä mitä tehdään ja milloin eikä kenelläkään ollut asioihin nokan koputtamista. Toki hänen veljillään olisi ollut ihan samanlainen määräämisoikeus heidän niin halutessaan mutta veljiä ei pahemmin täällä näkynyt, joten Elias sai pomottaa mielin määrin niin paljon kuin vain jaksoi ja halusi, sekös hänelle sopikin.

Yökerhossa työskentelyssä oli myös se hyvä puoli, että naisia paikalla riitti vaikka kuinka paljon ja monilla oli tapana flirttailla enemmän tai vähemmän baarimikoille. Elias ei ollut todellakaan pahannäköinen, joten hänenkin ympärillään naisia riitti, toisinaan liiaksikin asti. Ei Elias todellakaan etsinyt nyt oikein minkäänlaista juttuja kenenkään kanssa mutta ei häntä nyt pieni flirtti haitannut lainkaan. Se nyt tuntui olevan osa tätä ammattia ja tuskin kukaan sitä satunnaista flirttiä erityisen vakavasti edes otti.

Pian tiskille ilmestyi jälleen uusi nainen tilaamaan itselleen juotavaa. Elias virnisti tuon sanoille ja vilkaisi tuon nyökkäämään suuntaan. Kieltämättä Eliaskaan ei kovin pitkään jaksaisi mitään kikattavaa naislaumaa, joten hän kyllä ymmärsi, mitä nainen sanoillaan tarkotti.
"No ehkä sit kannattaa juoda vähän reippaammallakin kädellä, jos meinaa hermot jo mennä." Elias ei voinut olla virnistämättä naiselle, alkaessaan samalla laittamaan tuon juomaa valmiiksi.

Nessa kuunteli toisella korvallaan naisten jutustelua pöydässä, muttei oikeastaan kiinnittänyt keskustelun aiheeseen mitenkään muuten huomiotaan, sillä aihe ei pahemmin häntä kiinnostanut. Tuskin ketään pöydästä edes pisti merkille, että nainen oli jäänyt tiskille notkumaan, osasivat he ilman Nessaakin pitää hauskaa.
Hän naurahti baarimikon sanoille ja huokaisi sitten samantien perään. Tosiaan nainen voisi vetää kunnon pikakännin ennekuin palaisi takaisin pöytään istumaan, silloin häntä ei haittaisi vaikka puheenaihe käsittelisi barbeja.
"Joo, totta turiset. Pistä samantien toinenkin paukku."
Hän virnisti ja saadessaan ensimmäisen apsinttipaukun nokkansa eteen kumosi hän sen kurkustaan alas hyvinkin nopeasti, laskien sitten tyhjän lasin takaisin tiskille.

"Millasta täällä on olla muuten töissä? Vaikuttaa aika.. vilkkaalta paikalta."
Nainen kysyi sitten, toki toisen kanssa voisi hetkisen jutella ennenkuin tuomionpäivä koittaisi ja Nessan olisi pakko tehdä paluu takaisin kanalauman pariin. Sitäpaitsi, toinen oli niin komea että mielellään hän tuota katselisi hetkenaikaa, saisi ainakin silmänruokaa ellei mitään muuta. Hetken kuluttua nainen tunsi jonkun käden olkapäällään ja käänsi katseensa tuon käden omistavaan ihmiseen. Kanalaumasta oli yksi kana erkaantunut ja nyt tuo seisoa nökötti Nessan vieressä, hänen olkapäähänsä nojaillen.
"Tulisit jo takas tonne pöytään, vaihdettas sunkin kanssa kuulumiset, kun me tästä varmaan pian jatketaan matkaa tohon kaverin työ."
Brunette, pitkähkö nainen sanahti Nessalle hieman sammaltaen.
"Mä tuun ihan pian, tai voittehan te jo mennä sinne kämpille niin tuun sitten perästä."
Nessa totesi virnistäen - ei hänellä ollut aikomustakaan mennä perässä istumaan sohvalle ja jauhamaan paskaa.
"Selvä."
Toinen totesi ja lähti takaisin pöytään. Nessa naurahti huvittuneeseen sävyyn ja vilkaisi baarimikkoon pikaisesti sinisillä silmillään.
"Pääsinpäs niistä eroon."

Elias nyökkäili naisen sanoille päätään, kun tuo pyysi tekemään toisenkin paukun. Sitähän varten Elias täällä oli, että teki asiakkaiden pyytämiä juomia ja rahasti ne. Toisen paukun tehtyään ja laitettuaan naisen eteen tiskille, mies ilmoitti juomien hinnan naiselle, vilkaisten tuota samalla pikaisesti silmiin, pienesti virnistäen. Ihan hyvännäköinen nainen tuo näytti olevan, mitäpä sitä kieltämään. Elias katseli useinkin naisten perään tiskillä mutta ei hän aina viitsinyt mitään rueta yrittämään, piti hänen ensin vähän tarkkailla, oliko naiset edes juttutuulella. Tämä nainen näytti olevan.

"No vilkastahan täällä joo on, mut pakkohan täällä on viihtyä." Elias sanoi hieman huvittunut virne kasvoillaan, selventämättä uhallakaan omia sanojaan. Hän nyt sattui olemaan paikan omistaja ja vaikka olikin siitä ylpeä, ei hän ruennut lesoilemaan asiasta ellei se tullut tavalla tai toisella asiakkaan kanssa puheeksi. Elias ei kerennyt asiaan sanoa mitään enempää, kun joku toinen nainen tuli juttelemaan tuon tiskillä olevan naisen kanssa. Kaverusten jutellessa keskenään, Elias otti tilauksen joltain toiselta asiakkaalta ja teki tuon juoman, rahastaenkin sen siinä välissä, kunnes kuuli äskeisen naisen kääntyvän taas puoleensa ja automaattisesti Elias virnisti tuolle.
"Ai, säkö mieluummin oot yksin kun kavereittes kanssa?" Elias ei voinut olla vinoilematta.

"No mut, kerta tää paikka on näin työntekijän mielestä hyvä paikka, nii mitäs sä sit asiakkaana tykkäät?" Elias uteli, yrittäen pitää huvittuneen äänensävyn poissa. Hänestä oli hauska toisinaan udella asiakkailta, mitä mieltä he paikasta olivat, sillä ei kaikki arvanneet tai tienneet, että hän itse oli tämän paikan omistaja ja Elias mielellään pitikin sitä luuloa yllä, että hän vain tavallinen työntekijä siinä missä muutkin.

Nainen vastaanotti toisen paukkunsa mieheenpäin katsoen ja ystävällisesti hymyillen. Maksettuaan juomista niiden tekemän hinnan Nessa maistoi paukustaan ensin yhden hörpyn, mutta otti sitten perään toisen samanlaisen hörpyn. Naiselle oli aina maistunut viina paremmin kuin hyvin ja nykyään hän kestikin sitä aika paljon, hän ei siis sammunut muutaman vahvemman paukun jälkeen ja juuri senpä vuoksi hänen juhlimisensa venyi aamuyön tunneille asti, hän ei yksinkertaisesti osannut lopettaa juomista ajoissa. Nessa saattoi käydä jopa oksentamassa välissä juotuaan liikaa ja jatkaa sitten taas samaa tahtiaan. Aamuisin kyllä yleensä olosta huomasi, että olisi voinut jättää muutamat paukut juomatta. Vaaleaverikkö oli aikoinaan pitäytynyt vähän lievemmissä alkoholijuomissa, esimerkiksi oluessa tai lonkerossa, mutta nykyään hän lähestulkoon aina joi vain viinaa. Kai sitä oluttakin oli tullut juotua kyllästymiseen asti, joten aika vaihtaa laatua välillä.
Nessa vilkaisi Eliakseen, eikä ollenkaan osannut arvioida huvittiko toista ylipäätään keskustella hänen kanssaan. Nainen oli kuitenkin juttutuulella ja toinen vaikutti niin mukavaltakin, jos nyt muutaman lauseen vaihdettuaan niin voi sanoa. Ainakaan kovin töykeältä tapaukselta toinen ei vaikuttanut. Mistä sitä silti tietää, Nessa taisi muutenkin olla huono arvioimaan ihmisiä.

"Hmm.. Ai kui pakko? Kai sä jostain muualtakin saisit duunia, jos sä haluisit. Tai jotain sinnepäin."
Nessa kysyi hieman hämillään, sillä ei osannut sisäistää päänsä sisällä, miksi toinen oli töissä kyseisessä yökerhossa, jos sanoi 'pakkohan täällä on viihtyä'? Tottakai töitä oli varmasti vaikea saada, mutta ei varmasti mahdoton. Loppuun hän vielä naurahti ehkä hitusen hermostuneempaan sävyyn, sillä ei oikeastaan tiennyt, miten olisi lauseensa muotoillut jotenkin järkevään sävyyn. Nainen otti taas hörpyn paukustaan, sitten toisen ja kohta lasi olikin taas tyhjä. Ei hän turhaan ollut saanut lempinimeä 'pesusieni', sillä hän imi viinaa pesusienen lailla. Joskus se vielä varmasti kostautuisi, kun hän joisi oikeasti överit ja sähläisi ties mitä ja saisi seuraavana aamuna katua. Mutta mitäpä sitä turhia stressaamaan, Nessa ei ollut ihan sen tyyppinen persoona, että kaikesta ottaisi hirveätä stressiä.
"Enhän mä oo yksin, kun sä oot siinä ja pidät tulevalle vakioasiakkaalles seuraa. Sitäpaitsi, koitapa itte kestää tommosta laumaa, siinä hajoo vaan pää."
Nessa heitti toiselle takaisin virnistäen niin, että hänen puhdas hammasrivistönsä käväisi pikaisesti näkyvillä. Sanojensa perään hän naurahti huvittuneesti ja katsahti ympärilleen, sitten taas suoraan Eliaksen silmiin.

"Oikeestaan tää on ihan jees paikka. Kyllä mä ainakin viihdyn. Sä voisitkin mulle alan asiantuntijana kertoa, mikä drinkki mun kannattaa seuraavaks ottaa. Joku tosi erikoinen, mitä ketään ei melkein koskaan tilaa. Löytyyks täält edes semmosta?"
Nessa sanahti virnistäen ja jäi katsomaan Eliasta odottavasti. Ehkä toinen hänelle jonkinlaisen erikoisen paukun taiteilisi, naisesta oli pelkästään vain mielenkiintoista kokeilla uusia paukkuja, kaikkeahan piti kokeilla.

"No sanotaan vaikka nyt niin, ettei siinä oo siitä kyse, etten mä sais töitä muualta.." Elias sanoi hieman toispuoleisesti virnistäen, ottaen samalla tiskiltä pari juomalasia pois ja siirsi ne tiskiltä syrjään, sillä hän halusi pitää paikat hyvässä kunnossa ja hänen mielestään näytti huonolta, jos tiski alkoi notkua muiden laseista. Elias huomasikin, että joltain oli myös kaatunut hieman juomia tiskille ja hän nappasi jonkun rätin hieman kauempaa tiskin takaa ja alkoi pyyhkiä tiskiä, keskittyen kuitenkin edelleen kuuntelemaan Nellan juttuja ja nyökkäilikin päätään aina sopivissa kohdissa tuon jutuille. Nainen vaikutti hieman hämillään olevalta Eliaksen sanojen takaa ja hetken aikaa mies miettikin, pitäisikö tuolle nyt sitten kertoa, että hän omisti tämän yökerhon ja hänellä ei oikeastaan ollut varaa noin vain lähteä lätkimään, jos sattui kyllästyttämään. Hän oli vastuussa tästä paikasta ja ei paikka pyörinyt ilman omistajaansa, joten ei Elias voinut vain lähteä.

"Haluutsä kuulla salaisuuden?" Elias sanoi sitten hieman vakavampana, jättäen äsken kädessään pyörineen rätin jonnekkin sivumpaan ja nojautui hieman lähemmäksi Nellaa, ikään kuin olisi kertomassa jonkun elämääkin suuremman salaisuuden. Eliasta hieman nauratti mutta hän yritti pitää ilmeensä peruslukemille, pitäen vain katseensa kiinni Nellassa, yrittäen olla hieman neutraalina.
"Musta on ihan kiva jutella uusien vakioasiakkaiden kanssa ja tottakai muidenkin. Arvaa miks? Mä oon tän paikan omistaja. Sen takia mä en voi myöskään lähtee täältä." Elias sanoi lopulta, virnistäen lopulta sanojensa päätteeksi, siirtyen sitten hieman kauemmaksi tiskistä ja jatkoi tiskin pyyhkimistä, edelleen se virne huulillaan.

Elias nyökkäili päätään, kun Nella kehui paikkaa. Tuon pyytäessä jotain hieman erikoisempaa drinkkiä, Elias mietti hetken aikaa, kunnes nappasi yhden drinkkilasin esille sekä muutaman pullon.
"Mä voisinkin tehdä sulle jonkun ihan oman sekotuksen.. Pitäähän mun tulevalle vakioasiakkaalle näyttää, millasia drinkkejä täältä saa, kun älyää vaan kysyä." Elias sanoi hieman huvittuneesti virnistäen, alkaen sitten sekoittelemaan Nellan tilaamaa drinkkiä ja hetken kuluttua hän laskikin lasin Nellan eteen tiskille.
" - Talo tarjoo."

Nainen oli edelleenkin hieman hämillään toisen sanoista, sillä ei oikeastaan ymmärtänyt miksei toinen voisi hakea töitä muualta, varmasti olisi joku toinenkin tämän yökerhon tapainen paikka, missä olisi baarimikon paikka auki. Eihän Nessakaan olisi semmoisessa paikassa, missä olisi pakko olla vaikkakin vain sen vuoksi, että saisi rahaa elämiseensä. Miehen sanoessa taas jotain työpaikkaansa liittyen, Nessa hymähti hiljaa ja nyökkäsi päätään, vaikkei oikeastaan vieläkään saanut mitään selkoa asioista.
Nessa katseli toisen siivoamista tiskiltä, ja hymähti hiljaa itsekseen. Ehkei hänen asiansa ollut kysellä toisen työpaikkavalinnasta tai mistään muustakaan tuon yksityiselämään liittyvää, sillä hän oli vain asiakas ja toinen tarjoili hänelle - niinkuin monille muillekin - drinkkejä sitä mukaa, kun nainen tilasi lisää.

Toisen jättäessä rättinsä jonnekin sivumpaan ja astuessa naista kohden, Nessa kurtisti pienesti kulmiaan. Sitten hän naurahti kevyesti toisen kysymykselle ja kohotti kulmiaan. "No kerro pois", hän totesi sitten virnistäen ja katsoi toista suoraan silmiin, odottaen mitä tuo seuraavaksi sanoisi hänelle. Ehkä tuo kertoisi jonkun tyhmän vitsin tai sitten oikeasti jonkun salaisuuden, sitä ei Nessa voinut ennalta aavistaa.
Toisen sanoessa vihdoinkin jotain, naisen kulmat kohosivat hieman ja hän virnisti pienesti. Olisihan sen voinut arvatakin, että toinen oli paikan omistaja, mutta ei nainen osannut miettiä asiaa siltä kannalta. Se selittikin siis jo kaiken.
"Jaa... Okei, se selittääkin kaiken sit", Nessa totesi naurahtaen ja katseli miestä, kun toinen siirtyi taas pyyhkeämään tiskiä rätillään. Nainen hymyili pienesti ja jäi tiskille pälyilemään, mihin muuallekaan hän olisi mennyt? Ei ainakaan ystäviensä perään neljän seinän sisään istumaan sohvalle ja kittaamaan olutta. Mieluummin yksin yökerhossa kuin kanalauman kysymystulvan keskellä.

Nessa naurahti toiselle, kun tuo lupasi tehdä hänelle jonkun oman sekoituksen ja nainen innolla odotti, minkälaisen juoman nenänsä eteen pian saisi. Hän katseli hyvinkin tarkkaan, kun mies sekoitteli drinkkiä ja näytti siltä, että toinen oli työtään jo hetken aikaa tehnyt, niin kokeneelta tuo näytti eikä ollenkaan niin tumpelolta, kuin aivan uudet baarimikot jossain baareissa. Saadessaan sekoituksensa nenänsä eteen, Nessa otti sen käteensä ja katsahti juomaansa hieman epäilevästi ja sen jälkeen katse palautui mieheen.
"Kiitos, näyttää ihan.. juotavalta", hän naurahti toiselle ja maistoi juomastaan melko suuren hörpyn. Olihan se juotavaa, ihan hyvääkin kaikenlisäksi. Kyllä toinen hommansa osasi, siitä ei ollut epäilystäkään. Nessa maisteli juomaansa pikkuhiljaa ja katseli välillä kiinnostuneesti ympärilleen. Sitten hän siirsi katseensa mieheen ja virnisti pienesti. "Mä oon muuten Nella, sano Nessaks vaan. Ihan tälleen by the way", hän naurahti ja maistoi taas juomastaan toista tarkkaillen.