I'm here to make things right

Torstai 19.01.2012 - klo 15.10 ->
Marin kämppä
Mari Salminen & Aurora Evans

Okei, Aurora oli palannut koulusta kotiin ja Miro oli näyttänyt kovin apaattiselta. Ensin neitokainen oli meinannut lähteä kuljettamaan tätä sairaalaan, mutta sitten Miro olikin kertonut kaiken - ilmeisesti kyse oli aamulla oven taakse ilmestyneestä nuoresta naisesta. Auroralla oli tosin ollut niin kiire, ettei ollut ehtinyt jäädä tutustumaan ja tässä oli kyse siitä paljon puhutusta Miron ihastuksesta. Ja täydestä väärinkäsityksestä. Mari oli ilmeisesti luullut Auroran olevan Miron tyttöystävä tai baarihoito - no, se ei kieltämättä olisi ensimmäinen kerta (eikä varmasti viimeinen) kun heitä luultiin pariskunnaksi. Sitä se toisinaan teetti.

Joka tapauksessa... Miro oli näyttänyt niin surkealta, että Aurora oli päättänyt kysäistä tältä Marin osoitetta. Kuinka sattuikaan se oli naapurirapussa. Niinpä neiti Evans seisoi nyt tämän oven takana ja soitti kelloa. Toivottavasti Mari olisi vain kotona.

Koko päivän Mari oli ollut hieman omissa maailmoissaan. Töitä eikä koulua hänellä ei sattunut tänään olemaan, joten hän oli keskittynyt etäopiskeluun, joskaan siitä ei meinannut tulla mitään, sillä aiempi "välikohtaus" Miron kanssa pyöri koko ajan hänen ajatuksissaan. Ei Miro välttämättä ollut tehnyt mitään väärää mutta Marilla oli vain paha aavistus, että häntä huijattiin nyt ja pahasti eikä hän haluaisi joutua kenenkään pelleksi, ei Miron eikä kenenkään muunkaan. Suutuspäissään Mari oli myös käskenyt Miroa lopettaa yhteydenpidon häneen mutta salaa mielessään hän toivoi, että Miro yrittäisi vielä puhua hänen kanssaan.

Mari havahtui mietteistään ovikellon soidessa ja hetken Mari vain tuijotti ovelle päin, kunnes nousi sohvaltaan ja meni eteiseen. Oven avatessaan Marin ilme synkkeni hieman, - ihan viimeiseksi hän odotti näkevänsä ovensa takanaan sen naisen, kenen "syytä" tämä sotku oli.
"Niin?" Mari vain sanoi, hieman tylyn kuuloisena.

Aurora yllättyi ehkäpä ensin, kun Mari tuli avaamaan oven - hän ei ollut oikeastaan suunnitellut ennalta mitä aikoi sanoa. Mutta kai se nyt oli oikeastaan selvää - hänen pitäisi vain vakuuttaa ettei hän ja Miro olleet pari. Varsinaisestihan Aurora ei ollut tehnyt mitään väärää, mutta väärinkäsitys oli jo syntynyt eikä siitä auttanut syyttää Maria - kuka tahansa olisi voinut luulla samoin.
"Hei", Aurora tervehti ystävälliseen, mutta asialliseen sävyyn. "Mä olen Aurora. Tota... voinko mä tulla peremmälle?"
Ehkäpä rappukäytävä ei olisi ihan paras paikka asian selvittelyyn - tunnetusti rakennuksessa oli myös niitä uteliaita korvia...

Mari tunsi olonsa hieman vaivautuneeksi, kun Aurora pyysi, jos saisi tulla peremmälle. Häntä ei tosiaankaan huvittanut puhua tuon kanssa, hän ei oikeastaan edes ollut varma, haluaisiko kuulla selitystä sille, mitä aamulla tapahtui. Voihan olla, että Mari oli ymmärtänyt väärin ja tuon ja Miron välillä ei oikeasti ollut mitään mutta silti Maria hieman epäilytti totuuden kuuleminen. Vai saisiko hän edes kuulla totuutta?

"No.. Tuu nyt sitten." Mari myöntyi lopulta, väistäen sitten oven edestä, että Aurora pääsisi peremmälle ja tuon tultua eteiseen, Mari vetäisi oven kiinni tuon perästä.
"Miroko sut lähetti tänne?" Mari ei voinut olla kysymättä, samalla kun hän käveli peremmälle. Hänen asuntonsa oli melko pieni, olihan se vain yksiö mutta kyllä Mari siellä viihtyi, vaikka välillä hieman ärsyttikin kutsua sinne ketään, kun tilaa ei oikein ollut.

"Kiitti", Aurora sanoi ja siirtyi peremmälle Marin asuntoon.
Aurora silmäili Marin asuntoa hyvin nopeasti kääntyessään ympäri tätä kohti. Okei - mitenkäs tämän sitten aloittaisi? Marin esittämä kysymys kuitenkin keskeytti Auroran ajatuksenjuoksun.
"No tavallaan joo ja ei", Aurora sanoi - eihän Miro ollut häntä varsinaisesti lähettänyt mutta jotenkin Aurora oli saanut sellaisen käsityksen, ettei tämä ainakaan olisi häntä estellyt menemästä. "Siitä aamuisesta... Miro kertoi mulle. Ja me ei olla yhdessä, me ollaan kämppiksiä. Ja no Miro sattuu olemaan mun paras ystäväni. Mut ei mitään muuta."

Mari vain katsoi Auroraa, vieden vaistomaisesti kädet pieneen puuskaan. Hän tunsi olonsa silti loukkaantuneeksi, Miron olisi pitänyt kertoa, että tuon kämppis oli nainen. Tuo tiesi ihan varmasit, että Mari tulisi suuttumaan, jos asia tulisi ilmi muuten kuin Miron itsensä kertomana ja nythän siinä kävi juuri näin. Marista vain tuntui, ettei hän voisi luottaa Miroon, mistä sitä tiesi mitä muuta Miro jättäisi kertomatta.
"No tota samaa se Mirokin mulle selitti... Mut ei se tilanne mun silmiin näyttäny todellakaan kovin hyvältä, se miten te puhuitte toisillenne, sä vaan lähit sieltä niin kiireen kanssa, Miro näytti siltä, et oli just sängystä noussu.. Mun on ihan hemmetin vaikee uskoo tota selitystä." Mari sanoi lopulta, hän ei vain uskonut.

"Mä uskon", Aurora sanoi ymmärtäväisesti.
Tottakai tilanne oli aamulla näyttänyt huonolta - Auroran pikainen lähtö ja pukeminen sekä Miron ilmestyminen huoneestaan vasta heränneenä ei varmastikaan antanut ihan täysin luotettavaa kuvaa kämppiselämästä. Olihan nainen jo Mirolle muutamasti vinkannut että voisi toisinaan pukea päällensä muutakin kuin bokserit, mutta mihinpä tiikeri raidoistaan pääsisi. Aurora huokaisi ja otti hieman toisen lähestymistavan.
"Okei", Aurora sanoi ennenkuin paransi ryhtiään ja otti katsekontaktin Mariin. "Mä ja Miro tavattiin varmaan joku viis vuotta takaperin ensimmäisen kerran. Se pyysi mua treffeille. Mä en suostunut. Mihinkään niistä kerroista. Long story short: päädyttiin kahville ihan kaverimielessä ja ollaan oltu siitä lähtien tosi läheisiä. 2010 me muutettiin saman katon alle, koska no... halvempi se on melkein kämppiksen kanssa asua ja kumpikin tiesi haluavansa olohuoneen erikseen, joten... Ja meillä on kummallinen tapa härnätä välillä toisiamme ja kutsua hellittelynimillä, mutta se kaikki on täysin platonista. Eikä millään pahalla Miroa kohtaan, mutta mä en deittalis sitä. Ikinä. Se ei ole mun tyyppiäni. Tai lähellekään sitä. Ja mä en valehtelis, koska no... kuulemma musta näkee kilometrin päähän jos yritän."

Mari kuunteli Auroran sanoja ja kurtististi kulmiaan, koko juttu antoi tuntua entistä pahemmalta. Miro oli siis jo aiemmin yritellyt Auroraa ja yrittänyt saada tuota kanssaan treffeillä eikä onnistunut mutta nyt asui tuon kanssa yhdessä... Koko kuvio kuulosti niin oudolta ja ahdistavalta Marin päässä, että hänestä tuntui entistä enemmän siltä, ettei hän haluaisi olla Miron kanssa enää missään tekemisissä.
"No ihan rehellisesti sanottuna, nyt toi kuulostaa vielä pahemmalta. Sitäpaitsi, mä kysyin Mirolta ite sen kämppiksestä mut se ei kertonu mitään, hitto sen ois pitäny kertoo mulle!" Mari puuskahti hieman turhautuneen kuuloisena.
"En mä tiiä luotanko mä enää mihinkään mitä se sanoo, mistä mä tiiän, mistä kaikesta se jättää kertomatta mulle.."

"Totuus on se, että en deitannut Miroa sillon", Aurora summasi. "Enkä deittais Miroa nytkään. Tai koskaan. Tiedän että Miro on - no, ehkä vähän pelimies, mutta sä olet ensimmäinen joka on aiheuttanut sille tollaisen reaktion. Tai en ainakaan muista Miroa niin alakuloisena kun mitä se on nyt. Ja kaikki mitä mun ja Miron välillä on platonista. Mä vannon. Miro on mulle kuin veli."
Aurora ei ainakaan muistaisi että Miro olisi monestakaan naisesta puhunut seurustelumielessä - tai ihastusmielessä. Olihan hän ollut hieman yllättynyt silloinkin, kun Miro oli ystävällisesti häätänyt hänet vanhempiensa luo yöksi kun hänellä oli treffit - eipä Aurora siitä välittänyt oikeastaan, sillä perhettäkin oli mukava nähdä.

"Mä tiedän", Aurora huokaisi. "Sen olisi. Mutta se on mies. Ja Miro. Kaks erittäin huonoa yhdistelmää kun se tahtoo tehdä vaikutuksen ja ajattelee ihan jollain muulla kun aivoillaan. Ja no - nainen ja mies kämppiksinä nyt muutenkin kuulostaa niin hassulta kontrastilta, eikä se oikeastaan taida kuulostaa hyvältä missään vaiheessa. Plus mä en oo tainnut nähdä Miron olevan niin tosissaan kenenkään kanssa mitä se on sun kanssas."

"No eipä kyllä kuulosta silti hyvältä, et Miro asuu yhdessä jonkun entisen ihastuksensa kanssa.." Mari sanoi, voimatta oikein uskoa korviaan. Jos Miro tosiaan oli yritellyt Auroraa niin pitkään ja oli vain kerta toisensa jälkeen saanut pakit, minkä ihmeen takia nuo asuivat yhdessä? Mari ei vain voinut käsittää eikä halunnut edes yrittää ymmärtää, häntä ärsytti ja harmitti koko ajan vain enemmän.
"Se nyt varmaan on alakulonen ihan vaan sen takia, et ei sattunu pääsemään sänkyyn eikä oo kavereille uutta kerrottavaa. Ja eiköhän se kohta jo jonkun uuden huijattavan löydä." Mari sanoi, kuulostaen paljon tylymmältä kuin mitä tarkoitti. Häntä vain harmitti niin paljon nyt, ettei hän osannut ajatella selkeästi.

"Ei millään pahalla mut mä en vaan pysty ymmärtämään tota teidän kuvioo, en sitten millään.. Yritän mä miten tahansa tota miettiä nii koko ajan toi kuulostaa mun korvaan vaan pahemmalta ja pahemmalta."

"En nyt ihan kutsuis itseäni Miron entiseks ihastukseks...", Aurora totesi hiljaa purren huultaan ja huokaisi. "Mä tiedän että se kuulostaa ja näyttää huonolta enkä mä voi todistaa millään muulla tapaa että meillä ei ole mitään. Mutta se kuva, joka sulla oli Mirosta teidän treffien jälkeen on se kuva, mistä sun pitäisi pitää kiinni, koska se on oikea Miro. Se mitä tänä aamuna tapahtui - mulla oli harvinaisen hyvä kiire luennolle yliopistolle ja mä yleensä herätän Miron ennenkuin lähden mihinkään ettei se nuku pommiin. Ja annan sille kasan tehtäviä - ai joo ja se koira on mun, ei Miron. Arvaa vaan kuinka vaikeaa mun on saada sitä ulkoiluttamaan sitä välillä..."

Hmm, okei, ehkei pitäisi enää palata tuohon asiaan. Aurora mietti hetken.
"Kuule", Aurora sanoi ja siirtyi sitten ovea kohti - ei kai hänen auttaisi enempää selitellä. Mari joko uskoisi tai ei. "Mä tiedän että se tuntuu vaikeelta, mutta anna Mirolle tilaisuus. Se on ihan kunnollinen mies. Sun vaan täytyy... pysytellä mukana kuvioissa ja oppia luottamaan siihen."
Aurora astui sitten käytävään ja kääntyi vielä ympäri.
"Sitä paitsi", hän sanoi. "Jos mä olisin Miron tyttöystävä, mä en olisi täällä pyytämässä että annat sille mahdollisuuden. Luultavasti en olis täällä ollenkaan."
Aurora kohautti olkiaan ja mutristi huuliaan pieneen hymyntapaiseen ja lähti sitten kohti alakertaa.