I'll lean on you and you lean on me, and we'll be okay

Keskiviikko 29. helmikuuta 2012, kello 20:00 eteenpäin
Jasminin ja Lauran asunto
Laura Kivikoski & Jasmin Eskelinen

(Lauran asuvalinta tänään)

Kokopäivä oli ollut yhtä härdelliä ja Laurasta oli alkanut tuntumaan pitkin päivää, että hän sai revetä joka puolelle; aamulla nukuttiin pommiin ja nuori neiti sai juosta yliopistolle, päivällä pitikin sitten nähdä isää ja isosisaruksia jonka jälkeen illasta odotti tanssiharjoitukset. Laura rakasti elämäänsä kyllä sellaisena mitä se oli, mutta vuorokaudessa tuntui olevan päivä toisensa jälkeen vain vähemmän tunteja joten nukkumiseen saati vapaa-aikaan ei jäänyt paljoa aikaa. Tanssiharjoituksiinkin meni viikolla sen verran paljon aikaa, ettei Laura ehtinyt nähdä ystäviään kunnolla viimeisen viikon aikana sillä harjoitusaikataulu oli tiukka tulevia keikkoja varten, mutta onnekseen niiden olisi tarkoitus helpottua muutaman viikon kuluttua.

Lauran mieltä oli viimeisen kuukauden kuitenkin painanut yksi ja ainoa asia; Tommyn paluu. Mies oli heidän menneisyydessä jättänyt sellaiset arvet naiseen, ettei luultavasti kukaan uskoisi, että joku olisi onnistunut satuttamaan naista niin pahasti. Tosin, olihan heillä hyvätkin hetkensä ja Laura oli joskus muinoin muistellut niitä myös hyvällä – mutta tavattuaan Tommyn ja saatuaan tietää miehen asuvan samassa rapussa, sen lisäksi myös samassa kerroksessa oli laittanut naisen pasmat aivan sekaisin. Olivathan he viimeisen kuukauden aikana törmäilleet monesti, jopa hiukan jännityksellisissä tilanteissa muuta viimeisen viikon Laura oli kuitenkin onnistunut välttelemään miestä – vaikka olisi halunnut nähdä tuon enemmän kuin mitään muuta. Kai se oli niin, että hänellä oli vielä tunteita Tommya kohtaan, jotka oli vain haudannut vuosien mittaa mutta nyt miehen paluun jälkeen ne olivat alkaneet taas heräillä. Valitettavasti se ei ollut kauhean hyvä juttu, eikä Laura tiennyt mitä tehdä joten oli luultavasti aika tehdä se, mikä olisi pitänyt tehdä kauan sitten.

Harjoituksiensa loputtua ja ennen kotiin tuloa, Laura oli kurvannut Alkon kautta Huvilakujalle. Hän ei ollut puhunut huolistaan vielä Jasminille, parhaalle ystävälleen ja kämppäkaverilleen mutta oli luultavasti aika tehdä se – mieli saattoi keventyä ja olihan hän käynyt ostaa tequilaa siltä varalta että Jasminilla oli myös jotain huolia, jotka halusi jakaa Lauran kanssa mutta kaipasi ystävänsä tapaan pientä rohkaisuryyppyä. Ajajessaan parkkipaikalle ja pysäköidessään autonsa omaan ruutuunsa, Laura jäi hetkeksi vielä istumaan autoonsa ja katselemaan ranteessaan koreilevaa Guessin kelloa. Se oli muutamia vuosia vanha, muodista pois mutta toisaalta sillä oli myös jonkin verran tunnearvoa; saatuaan sen Tommyltä heidän seurusteluaikoina. Se oli kuitenkin ainoa asia jonka hän oli halunnut säilyttää muistona miehestä, kaiken muun Laura oli oikeastaan heittänyt pois. Ajatuksissaan Laura oli ottanut laukustaan, juuri ostamansa tequila pullon ja avasi sen, ottaen tämän jälkeen melkoisen huikan pullosta. Tämän myötä hän kuitenkin lopulta nousi autosta ulos ja lähti astelemaan rappua kohti, kanniskellen treenikassia toisella olallaan, kun toisessa roikkui viinapullo.

Laura sai hetken etsiä avaimia laukustaan, kunnes onnistui kaivamaan ne laukkunsa pohjalta juuri ennen kotiovelle astumista. Avattuaan oven, hän astui eteiseen ja sulki oven perässään kiinni jonka jälkeen nakkasi treenilaukkunsa peremmälle asuntoon – riisuen ulkovaatteensa yltään jota ennen kuitenkin laski pullon hetkeksi läheiselle lipastolle. ”Jaska? Ootko kotona, ois vähän asiaa.”, huikkaa jo eteisestä, astellessaan lopulta peremmälle asuntoon – suoraan keittiöön pullon kanssa jonka laski seuraavaksi keittiötasolle. Keittiökaapeista Laura otti muutaman shottilasin, jääkaapista limen ja mausteiden seasta suolaa jotka asetteli tequilapullon vierelle odottelemaan Jasminin tuloa keittiöön. Jos tuo oli edes kotona. ”Jaska, ala tulla jo!”

Jasminin asukokonaisuus

Jasmin oli väsynyt. Hän oli väsynyt niin koulun, harrastusten kuin myös perheasioiden vuoksi, vaikka yleensä energinen nainen ei edes välittänyt moisesta väsymyksestä. Nyt nainen oli kuitenkin suorastaan jäänyt kiinni siihen väsymyksen tunteeseen - esimerkiksi nykyään hän nukkui päiväunet, eikä edes ollut tehnyt sitä ennen aikaisemmin. Tämäkään päivä ei ollut saanut Jasminia napsahtamaan ulos siitä väsymyksestään. Aamulla nainen ei ollut meinannut päästä sängystä ylös ollenkaan, vaan hän oli torkuttanut kännykkänsä herätyskelloa mahdollisimman pitkään ja ymmärrettävästi se olikin virhe, lopulta hänelle nimittäin tuli ihan mieletön kiire. Koulusta Jasmin ei kuitenkaan myöhästynyt, koska se ei kuulunut hänen tapoihinsa. Nainen oli varmaan muutamaan otteeseen myöhästynyt koulusta aikoinaan mutta niin ei siis käynyt usein. Jasmin itse ei pitänyt kaiken maailman vitkuttelijoista ja myöhästelijoistä, joten ei hän itsekään kyllä aikoisi olla sellainen.

Lähes heti koulun jälkeen Jasminin oli aika suunnata cheerleading-harjoituksiin. Kyseinen harrastus oli naiselle ihan mielettömän rakas, mutta lähiaikoina kaikki se naisen energianpuute vaikutti myös siihen harrastukseen, cheerleadingissä kun sitä energiaa tarvittiin. Kuitenkin Jasminin ryhmän ansiosta nainen saa aina sitä tarvittavaa energiaa harjoituksiin, joten täysi katastrofi harjoitukset eivät ole. Nimenomaan kaikista läheisimpiä ystäviään Jasmin saikin kiittää siitä, että edes oli tässä tilanteessa - pahimmassa tapauksessa kaikki hänen elämässään tapahtunut olisi voinut saada hänet masentumaan. Jennan kuoleman jälkeen Jasmin kyllä olikin tuntenut menettäneensä sen pilkkeen silmäkulmastaan kokonaan, mutta ihanat ihmiset kuten Joni, Amanda ja Laura olivat auttaneet Jasminin pois sieltä syvimmästä kuopasta. Jasmin ei tosiaan pärjäisi ilman ystäviään ja olikin niin tyytyväinen siitä, että juuri Laura oli hänen kämppäkaverinsa. Toki riitoja saattoi tulla aina välillä - ja niitä todellakin tuli - mutta silti Lauran puoleen saattoi aina kääntyä mikäli mieli oli paha.

Tosin nyt Jasminilla oli Lauralle vuodatettavana ihan uusi ongelma: Juho. Siis ongelma hyvässä mielessä - vai oliko se niin hyvä asia, että tajusi yhä rakastavansa entistä poikaystäväänsä? Sitä asiaa Jasmin nyt pohti yrittäessään saada unen päästä kiinni - hän oli siis päiväunia ottamassa. Tosin näin kahdeksalta voisi varmaan mennä jo nukkumaan. Vai kannattaisiko se sittenkään? Kai se kannattaisi, mutta Jasmin ei kuitenkaan saanut unta. Hänen ajatuksensa hyppivät ihan liikaa suunnasta toiseen eikä se tuntunut mukavalta. Yhtäkkiä naisen ajatuksiin kuitenkin tunkeutui Lauran ääni. Oliko tuo tullut kotiin? Nainen kohottautui sängyllään istuma-asentoon muttei ollut varma, että Laura tosiaan oli hänen nimeään huutanut - ajatukset saattoivat leikkiä hänen kanssaan. Lopulta Jasmin kuitenkin kuuli Lauran huutavan hänen nimeään toistamiseen ja silloin nainen tajusi, ettei kuvitellut omiaan. Niinpä Jasmin nousi ylös päätään huvittuneesti pudistaen ja pian hän jo olikin keittiön puolella.

"Mitä ihmettä, onko tänään mun synttärit tai jotain?" Jasmin naurahti kevyesti huomatessaan tequilatarvikkeet pöydällä. Eivät he Lauran kanssa olleet tällaista iltamaa pitäneet pitkään aikaan - vai liittyikö tämä jotenkin vuodattamiseen? Voi ei, vaikutti siltä, että Laurallakin oli jotain sydämellään. Ei se tosin mitään haitannut, Jasmin oli valmis kuuntelemaan kuten myös vuodattamaan - tosin rohkaisuryypyn auttamana. Lauralle hän pystyi kyllä puhumaan aina asioistaan mutta silti rohkaisuryyppy avasi sanallista arkkua vielä paremmin. Lopulta nainen istui yhdelle baarijakkaroiden tyylisistä tuoleista ja katseli Lauraa hymyillen.
"Miks musta tuntuu, että tähän on joku muu syy ku mun synttärit?" Hän totesi ja alkoikin jo kaataa itselleen ensimmäistä shottia, tehden saman myös Lauralle. Ei Jasmin niin törkeä ollut että vain itselleen juoman kaataisi.

Laura oli onnellinen että oli päässyt vihdoin kotiin – erityisesti tequilapullon ääreen Jasminin kanssa. Vuorokaudessa tosiaan tuntui olevan liian vähän tunteja, sillä tähän aikaan illasta ei oikein voinut tehdä mitään. Tosin se ei lannistanut nuorta naista vaan hän käänsi sen edukseen; Laura sai olla koko illan kämppäkavereidensa kanssa, vaikka valitettavasti Anya oli lähtenyt johonkin vielä viilettämään, joka oli toisaalta harmi – Laura olisi halunnut kertoa huolistaan myös Anyalle. Laura kuitenkin tiesi että hänen oli nyt kerrottava Tommysta Jasminille, hän oli nimittäin viimeisen kuukauden käyttäytynyt jo niin omituisesti että oli ihme, jos ystävänsä eivät olleet huomanneet tuon omituisuutta. Hän ei ollut tuttuun tapaansa vallannut aamusta kylpyhuonetta ja viettänyt siellä niin kauan aikaa, että kämppäkaverinsa meinasivat jo tulla ovesta läpi, eikä hän myöskään ollut tehnyt ruokaa sen pahemmin vaikka useasti blondin löysi keittiöstä kiireidensä jälkeen. Sen sijaan Laura oli linnoittautunut huoneeseensa tai hukuttanut huolensa kiireisiinsä, joihin tuo meinasi pian hukkua.

Kotiin saavuttua Laura oli ulkovaatteensa riisuttua suunnannut kuitenkin suoraan keittiöön ja ottanut kaapista kaiken tarvittavan – joita tarvittiin tequilan juomiseen; itse alkoholin, shottilasit, suolaa ja limen, jonka tuo pilkkoi nopeasti sivulla olevalla työtasolla. Tosin ei Laura ollut niin huono ystävä, ettei ollut omista huolistaan huomannut myös Jasminin hiukan omituista käytöstä, mutta kiireidensä keskeltä hän ei ollut ehtinyt kysyä toisen huolista ja ehtinyt paneutua niihin kunnolla, toisin kuin nyt. Laura oli päättänyt että tytöt puhuisivat tänä iltansa suunsa puhtaaksi, tavalla tai toisella. Kyllä hän tiesi ystävänsä siskon kuolemasta ja sitä rataa, mutta nuori nainen halusi päästä pintaa syvemmälle heitä painavimmissa asioista ja kaikki varmasti tiesivät, ettei Laura lopettaisi kaivamista ennen kun saisi totuuden toisen suusta ulos.

Muutaman huikkauksen jälkeen Jasmin lopulta saapui keittiöön, milloin Laura vilkaisi ystäväänsä hymyillen, kääntyen sivutason puoleen johonka asetti viinan ja shottilasien viereen pilkotun limen ja suolan. ”You wish!”, Laura naurahti heleästi ja sipaisi muutamaa vaaleaa suortuvaa korvansa taakse, ennen kun haki itselleen pöydän toiselle puolelle toisen jakkaran – niin että istui ystäväänsä vastapäätä. Hän istuutui omalle keittiöjakkaralleen ja risti kätensä pöydälle, katsellen kuinka ystävänsä kaatoi itselleen mutta myös ystävälleen juomaa lasiin. Laura ei muistanut milloin hän oliksi viimeksi ollut näin Jasminin kanssa, vaikka tosin tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun blondit tytöt istuivat näin pöydän ääressä ja joivat tequilaa. Ehei, tytöt olivat tehneet tätä ennenkin ja tiesivät miten homma toimi, jokaisen shotin oli tarkoitus helpottaa kertomisen vaikeutta joten lähes jokaisella lasillisella piti kertoa jotain. ”Mm, valitettavasti… Mun on pitäny kertoo sulle jo vähän aikaa yks juttu.”, Laura oli kertonut Tommysta Jasminille ja ystävänsä tiesi kyseisen herran, mutta ei hän ollut varma, tiesikö hän että mies oli muuttanut samaan taloon – kaikenlisäksi samaan rappuun ja kerroksen.

Blondi otti toiseen käteensä shottilasin ja katseli sitä hetken aikaa, kunnes ilman limeä ja suolaa hän kulautti ensimmäisen shotin kurkustaan alas – pian tarvittaisiin kyllä suolaa ja limeä mutta ensimmäiset menivät näin vaikka usein se oli toisin päin. ”Tommy on palannu…”, Laura aloitti ja nosti katseensa Jasminiin, hymähtäen hiljaa itsekseen. ”Se asuu täs samassa talossa ja kaiken lisäksi tossa meidän naapurissa, mä näin sen ensimmäistä kertaa näiden vuosien jälkeen kuukaus sitten ja nyt… Mä oon sitten törmäillyt siihen kaiken aikaa.” Laura puhisi itsekseen ja hautasi hetkeksi kasvonsa kämmeniään vasten, kunnes helpottuneen huokauksen jälkeen hän kaatoi tequilaa uudestaan lasiin, ottaen siihen kylkiäisiksi lopulta suolan ja limenkin. EI ollut varmaa, että tiesikö Jasmin kaiken; kuten sen että Tommy oli heidän menneisyydessään jättänyt naiseen sellaiset arvet, että seurustelu tuntui kieltämättä hiukan helvetilliseltä ajatukselta – naisen kuvitellessa kaikkien ollessa samanlaisia joten vakavampaa parisuhdetta ei rakennettu tämän naisen kanssa hetkessä. Ehkä Jaska oli sen huomannut mutta ei Laura sitä kuitenkaan ääneen myöntänyt, että Tommyn ansiosta ei seurustellut, saati että saattoi vielä omistaa tunteita miestä kohtaan. ”Your turn.”

"Voi ei", Jasmin totesi, ei tosin mitenkään turhautuneena vaan enemmänkin huolestuneena. Jos Lauran oli jo kauan sitten pitänyt kertoa hänelle yksi juttu, niin se ei varmastikaan ollut mikään kevyt tai mukava asia, sillä naiset kyllä yleensä kertoviat asiat toisilleen saman tien - ja mikseivät kertoisi, kun kerran parhaita kavereita olivat? Jasmin ainakin uskaltautui kertomaan Lauralle suurimman osan asioistaan, mutta pakko se oli tunnustaa, että esimerkiksi Jennan kuolemasta oli ollut vaikea puhua, mutta se oli kuitenkin ymmärrettävää. Jasmin oli huoliensa kanssa enemmänkin itsenäinen, mutta onneksi kaverit useimmiten pakottivat häntä kertomaan mikäli joku painoi mieltä, nainen nimittäin saattaisi ihan oikeasti joutua hullujenhuoneelle mikäli ei kertoisi asioitaan. Itse asiassa Jasminin suvussa muutama oli joutunut laitokseen masennuksen takia, ja ilmeisesti sekin liikkui geeneissä, joten siinäkin oli yksi hyvä syy sille, miksi Jasminin tuli puhua eikä pitää murheitaan omana tietonaan. Tällä hetkellä Jasminilla oli oikeastaan vain yksi asia, mistä hän ei ollut vielä kertonut kenellekään ja se oli tunteet Juhoa kohtaan.

Ne ajatukset Jasmin kuitenkin onnistui sysäämään syrjään kun hän kuuli Lauran sanat tuon ensimmäisen tequilapaukun jälkeen - siis mitä? Tommy Reval? Jasmin kurtisti kulmiaan. Eikö tuo mies ollut juuri ollut vankilassa jostain.. Mistähän se oli? Kaikesta huolimatta vaikutti nyt kuitenkin siltä, että tuo oli päässyt sieltä pihalle. Oudointa tässä oli kuitenkin se, että Tommy oli kaikista paikoista muuttanut juurikin Huvilakujalle. Miten niin edes saattoi käydä? Outoa. Jasminia kuitenkin vähän mietitytti, että miten Laura koko asiaan suhtautuisi, kun he kuitenkin olivat seurustelleet ennen Tommyn vankilaan menoa.
"Siis mitä helvettiä? Miks se tänne muutti?" Jasmin kohotti kulmiaan yllättyneenä. Ei kai tuolla lainsuojattomalla ollut mitään suunnitelmia ottaa Lauraa takaisin - ja helvetti, ei kai Laura lämpenisi tuolle uudestaan? Jasmin järkyttyisi ja pahasti, mikäli Laura yhtäkkiä kertoisi hänelle, että hei, seurustelen taas Tommyn kanssa. Vaikka Laura ei koskaan ollut Jasminille sanonut että nimenomaan Tommy oli aiheuttanut hänelle traumat seurustelusta, niin kyllä nainen tiesi, että Tommy oli nimenomaan se syypää. Kyllä Jasmin ainakin saisi traumat mikäli olisi joutunut olemaan samassa tilanteessa kuin Laura.

"Ei hitto", Jasmin tyytyi murahtamaan mutta naurahti kuitenkin Lauran sanojen jälkeen. Kyllä, ilmeisesti olisi Jasminin vuoro mutta nainen ei silti tiennyt, että miten oikein asian kertoisi. Pitäisikö hänen vaan suoraan heittää, että oli yhä rakastunut entiseen poikaystäväänsä? Helvetti, eihän se ollut edes normaalia. Siitä oli jo muutama vuosi kun he olivat olleet Juhon kanssa yhdessä, ja kaiken järjen mukaan naisen olisi pitänyt jo unohtaa mies, mutta niin ei kuitenkaan ollut käynyt. Vai alkoiko vanha suola janottaa vasta nyt? Ei, kyllä se oli janottanut naista jo pitkän aikaa, varmaan siitä erosta asti. Hassuinta tässä kuitenkin oli se, että nainen ei ollut mitenkään jäänyt roikkumaan Juhoon mutta siltikin hän ajatteli miestä ihan liikaa - jos Juho vaikka alkaisi seurustella jonkun uuden naisen kanssa, niin kyllä se ottaisi koville. Jasmin olisi mustasukkainen, ja sitä ei olisi kieltäminen. Nainen huokaisi lopulta ja alkoi ripotella suolaa vasemmalle kädelleen - tämä ensimmäinen tequilapaukku varmasti saisi hänet avautumaan. Ainakin nainen toivoi niin, ja lopulta nainen kulautti tequilan kurkkuunsa limeäkin puraisten.

"Okei", Jasmin aloitti, mutta pysäytti sanansa kuitenkin saman tien - tähän tarvittiin toinenkin paukku, tosin tällä kertaa ilman lisukkeita. Se menikin hänen kurkkuunsa ilman lisukkeita. "Noni, eli.. Okei, tää on aika säälittävä, mutta musta tuntuu että mä oon vieläki rakastunu Juhoon." Nainen otti katsekontaktin Lauraan ja irvisti sanojensa jälkeen - se ei tosiaan ollut hyvä homma, että tunsi yhä jotain entistä poikaystäväänsä kohtaan. "Mä en oikeesti mitä mä tekisin. Mun pitäis varmaan hankkia joku uus mies tai jotain, mut kukaan ei oo enää tarpeeks. Oikeesti", Jasmin aloitti vuodattamisen nyt sitten kunnolla. Turha hänen oli asioita kaunistella, koska ei siinä olisi mitään järkeä, Lauralle kun hän voisi kertoa kaiken ihan suoraan.

Tommysta oli viimein kerrottava jollekin ja kuka olisi parempi henkilö kuuntelemaan kuin Jasmin? He olivat olleet ikuisuuden parhaita ystäviä ja Laura kertoi ystävättärelleen usein kaikki huolensa – jos ollenkaan. Huolista tuli kuitenkin harvoin puhuttua ja avauduttua, niistä pyrittiin selviämään aluksi omillaan mutta joskus tuli tilanteita, kun asioista oli vain aivan pakko puhua jollekin. Tommysta oli kaikesta huolimatta ollut hyvin hankala puhua, kukaan ei tiennyt – paitsi nyt tulisi Jasmin tietämään – miehen paluusta Lauran elämään. Blondi ei ollut kertonut perheelleen, etenkään isoveljelleen saati isälleen jotka eivät olleet koskaan pitäneet poikaystävästään, tai siis entisestä poikaystävästään jota nainen ei ollut nähnyt viimeiseen viiteen vuoteen. Siinä ajassa oli kiitettävästi kertynyt ärtymystä, vihaa ja surua miestä kohtaan – vaikka niitä tunteita unohtamatta, eihän Laura ollut missään vaiheessa lopettanut toisesta välittämistä, vaan haudannut ennemminkin tunteensa syvälle sisimpäänsä. Tosin näitä tunteita ei myönnetty kellekään, edes hänen parhaalle ystävälleen – tai sitten jos humala nousisi nopeasti, niin ehkä sekin asia saataisiin pois sydämeltä, vaikka Laura ei välttämättä ollut valmis kertomaan, että saattoi vieläkin rakastaa entistä miesystäväänsä. Tai no, entisaikaan avomiestään sillä hehän olivat ehtineet asua hetken saman katon alla, ennen kun Tommy oli joutunut vankilaan.

Laura nyökkäili kun näki ystävänsä ilmeen. Kyllä, juuri se Tommy Reval josta oli joskus vuosia sitten juteltu, jonka kanssa Laura oli entisaikaan ollut valmis elämänsä jakamaan. Juuri se mies jota hän ei ollut vieläkään täysin unohtanut. Nainen lopulta itsekin kurtisti kulmiaan ja kaatoi lasinsa täyteen juomaa, katsellen sitä hetken aikaa ennen kun kulautti juoman kurkustaan alas. Laskiessaan lasin takaisin pöydälle Laura irvisti kevyesti, nostaen katseensa lopulta takaisin ystäväänsä jolle kohautti tietämättömänä kulmiaan – sitä samaa hän oli tosiaan saanut Tommyltä kysyä.
”Ei mitään käryä, sitä mä kyllä kysyin siltäkin mutta lopulta se päättyi siihen että mä heittelin sitä tyhjillä siideritölkeillä ja kaikkee… Mä en oikeasti käsitä, se saa mut edelleen pelkästään sormia napsauttamalla ihan kilareihin.”… Ja niin rakastuneeksi, sen kuitenkin Laura jätti sanomatta, vaikka naisen olisi kuinka tehnyt mieli. Ei heillä siitä huolimatta ollut Tommyn kanssa mitään tulevaisuutta edessä, kaikki oli liian hankalaa ja asioita oli edelleen selvitettävänä – joita ennen he eivät oikeasti voineet olla mitään, ei välttämättä edes ystäviä.

Seuraavaksi oli onneksi kuitenkin Jasminin vuoro, ystävänsä sai nyt vuorostaan keventää sydäntään ja Laura tekisi kaikkensa, jotta toinen kertoisi mikä tätä vaivasi. Oli hän nimittäin huomannut ettei kaikki ollut niin hyvin miltä näytti, olihan Jasmininkin elämässä käynyt kaikenlaista, kuten siskonsa kuolema. Laura oli yhtä valmis kuuntelemaan Jasminin huolia kun tuo omiaan, sillä blondin olo oli suoraan sanottuna helpottunut huomattavasti eikä hän voinut kiittää ketään muuta kun heidän tequila hetkiä. Laura kaatoi lasinsa Jasminin jälkeen täyteen ja ripotteli suolan myös kämmenselän sivustalle. Hän loi hiukan odottavan katseen ystäväänsä, jonka jälkeen kulautti juomat uudestaan kurkustaan – pystymättä kuitenkaan nuolaisemaan suolaa sillä alkoi Jasminin paljastuksen jälkeen yskiä hillittömästi. Tequilat olivat osuvasti menneet väärään kurkkuun, eikä ihme – Jasminin paljastus tunteistaan Juhoa kohtaan olivat tulleet täysin puun takaa. ”Oikeasti? Tietääks Juho? Okei ei se ny varmaan tiedä mut kuitenki… Millon ja miten sä oikein tajusit?”, Laura kyseli kun sai kurkkunsa selvitettyä, nuolaisten vasta jälkeenpäin suolat ja puraisten limeä vasta lopuksi. Huhhuh… No, oli kummankin paljastukset tulleet melko yllätyksenä varmasti kummallekin.

Hän hiljeni hetkeksi, miettien toisen sanoja samalla kun käänsi katseensa pois Jasminista. Laura ei nimittäin tiennyt mitä itse tekisi samanlaisessa tilanteessa – jossa oli itsekin ,mutta omat ideat eivät niinkään tulisi toimimaan, jota aikoi seuraavaksi juuri ehdottaa Jasminille. ”Ootko ajatellu kertovas Juholle myös noista sun tunteista?”, Laura lopulta kysyi toista kulmaansa kohottaen, sipaisten samalla muutamaa vaaleaa suortuvaa korvansa taakse. ”Mä oon kuule harkinnu samaa, mut kaikki nykypäivän miehet tuntuvat olevan aika vätyksiä, ettei niistä saa muuta kun hetken iloa.”, jopa huvittunut virne kohosi naisen huulille, samalla kun nojautui pöytää vasten.