Man, what are you doin' here?

Talviloma. Kristalla oli alkanut koulun talviloma tänä maanantaina ja nainen oli juhlallisesti sen kunniaksi nukkunut puoleen päivään asti ja vain lagaillut kotona siitä asti. Katri ei ollut pahemmin ollut sinä päivänä kotona, joten Krista oli saanut olla ihan rauhassa yksinään. Tosin, isosiskon piskit ja rotta olivat myös kämpässä naista ärsyttämässä, joten Kristan oli täytynyt sen verran joustaa koomailupäivästään että hän oli käynyt lenkittämässä koirat korttelin ympäri.

Nyt Krista oli kuitenkin päättänyt käyttää hyödykseen varatun sauna-ajan ja lähtenyt kellari- ja saunaosastolle hetkeä aiemmin. Oikeastihan tämä vuoro oli heidän yhteinen Katrin kanssa, mutta koska siskokultaa ei näkynyt, ei hän varmasti saunaankaan kaipaisi. Ja Krista viihtyi löylyissä parhaiten yksin, kun sai seistä lauteilla vaikka päällään - tai sitten ihan vain normaalisti, mutta pääasia oli, että sai antaa ajatuksien vaellella kaikessa rauhassa ja vain rentoutua.

Krista heitti löylyä ja alkoi pohtimaan lomasuunnitelmiaan. Jos totta puhuttiin, niin hänellä ei ollut yhtään mitään tiedossa täksi viikoksi. Mitään tavallisuudesta poikkeavaa siis. Joitain kouluhommia olisi pakko tehdä - tai no aika paljonkin oli erinäisiä rästihommia kertynyt - mutta kyllähän niitä ehtisi. Tässähän oli vielä koko viikko aikaa. Ehkäpä nainen rupeaisi soittelemaan kavereita lävitse seuraa metsästäessään. Keskiviikkona ainakin voisi lähteä pikkulauantaita juhlistamaan.

Petteri oli tuttuun tapaansa lähtenyt aikaisin aamulla töihin ja päässyt vasta hetki sitten kotiin. Sen verran kiirettä piti ettei kotiinkaan ollut missään välissä kerennyt käymään, mutta onneks nämä työpäivät oli todella harvassa. Ja mikäs siinä, palkkapussiin oli käteisenä kerääntynyt huimat 700 euroa. Kengittäjän ammatissa oli plussaa se että useimmiten palkan sai suoraan käteisenä. Tänään ei kyllä pahemmin huvittanut asiaa juhlia, sen verran selkä, pohkeet ja psyykkinen olo oli väsyksissä. Pelkästään helppoja hevosia ei ollut tähänkään päivään mahtunut. Palkka kuitenkin tuli sopivasti, sillä Pete tahtoi ostaa pojalleen Antille jotain luksusta syntymäpäivälahjaksi, poika kun täyttäisi kohta 2 vuotta.

Työpäivän aikana Antti olikin ollut tarhassa, ja sieltä hänet oli Peten veli Pauli ja tämän vaimo Liisa hakenut luokseen. Sieltä Peten oli tarkoitus hakea iltapäivällä Antti, mutta kotiin päin ajaessaan, mies soitti veljelleen että voisi mennä suoraan kotiin ja hakea Antti huomen aamulla. Pauli oli onneksi joustavaa tyyppiä ja rakasti Anttia kuin poikaansa, niinpä hän oli Peten onneksi suostunut. Kahvilasta haettu kahvi kaatui äkkiä Peten autossa miehen kurkkuun, samalla kun tämä melkein kaahasi kotiin. Moottori piti hassua ääntä ja se sai Peten mielen entistä kireämmälle, no mutta onneksi huomenna oli aamulla aikaa katsoa sitä.

Hajamielisenä Pete viskasi oven kiinni, avaimet eteisen pöydälle ja huokaisten lampsi makuuhuoneeseen. Kohta kangaskassista löytyi shamppoota ja parranajovälineet ja Pete uudestaan rappukäytävässä kassin kanssa, mutta pelkkä pyyhe päällään. Hän ei pitkän päivän jälkeen välittäisi, vaikka joku nyt sattuisi näkemään miehen äkkiä rappukäytävässä, olihan kriittiset alueet kuitenkin piilossa. Väsyneet ja painavat askeleet veivät miestä kellaria kohti. Pyyhe lensi nopeasti penkille, samaten kassi, kun Pete itse suuntasi suoraan saunaan. Kylmät ja väsyneet lihakset vaativat nyt heti lämpöä, suihkun alla kerkeisi kohta kyllä käymään.

Pete avasi saunan oven ja astui askeleen sisälle, mutta huomasi kohta tehneensä virheen. Lauteilla seisoi nainen, jonka Pete tunnisti heti naapurin Kristaksi, vaikka tämä olikin viime kertaiseen verrattuna astetta alastomampi. Pete ei itse osannut kuin seistä ja katsoa hölmönä Kristaa, tajuamatta edes että ehkä pitäisi lähteä tai edes peittää tiettyjä ruumiinosia.

Krista nojaili seinään siinä ylälauteella istuessaan ja antoi juuri heitettyjen löylyjen aikaansaaman vesihöyryn laskeutua. Nainen ummisti silmänsä ja vain nautti siitä hiljaisuudesta ja rauhasta, ei Katria papattamassa vieressä, ei siskon elukoita pyörimässä jaloissa, ei vikiseviä lentomatkustajia check-in -tiskillä, vain hän yksin saunan lämmössä ja rauhassa. Ja edessä koko pitkä lomaviikko täynnä rentoutumista ja juhlimista.

Kun saunan ovi kuitenkin yhtäkkiä kävi, räväytti Krista silmänsä samantien auki ja kääntyi tulijaan kohti. Kiljaisu karkasi naisen huulilta ja jalat nostettiin vaistomaisesti lauteelle koukkuun sekä kädet kierrettiin niiden ympäri, niin että strategisimmat paikat piiloutuivat. Seinänaapuri Petteri seisoi ilkosillaan saunan oviaukossa ja Krista ei aluksi osannut muuta kuin aukoa suutaan. Valehtelematta naisen katse kävi väistämättä miehen alakerrassa, mutta nopeasti tuo tajusi kohdistaa katseensa muualle. Kun Krista vihdoinkin sai ajatuksiaan edes vähän kootuksi, hän parahti lähes hysteerisenä: "Mitä helvettiä? Mitä vittua? Mee pois! Mitä vittua? Mene!"

Toisella kädellään Krista huitoi vimmatusti Petteriä kohti, yritti usuttaa tätä pois saunasta pukuhuoneen puolelle. Mitä helvettiä. Krista oli aivan varma siitä, että oli katsonut heidän saunavuoronsa tasan tarkkaan oikein. Se oli tänään - maanantaina 20. päivä helmikuuta kello puoli seitsemän. Mitä helvettiä tuo pervo sitten täällä teki?

Petterin ensimmäinen ajatus oli että ilmeisesti olisi kannattanut tarkistaa vielä saunavuoro ja tämän päivän päivämäärä, sillä lauteilla istuvan Kristan kiljaisu kertoi että nyt oli jokin mennyt mönkään ja pahasti. Kiljaisu sai Petterin entistä enemmän hämilleen ja pienoinen puna nousi hänen kasvoilleen, vaikkapa sitä onneksi ei tainnut hämärässä saunassa nähdä. Kuitenkaan mies ei osannut mitään tehdä tai sanoa, ennen kuin Kristan hätäiset kiroilut ja käskyt Petterin lähteä, saivat hänet liikkeelle. Hämmentynyt Petteri kääntyi hitaasti ulos saunasta, sulki oven äkkiä perässä ja parilla nopealla askeleella tarttui pyyhkeeseensä jonka kietoi salamana ympärilleen, tajuten että oli juuri seissyt ikuisuuden alasti melkein tuntemattoman edessä.

Pete ei tiennyt kannattaisiko tämä, mutta meni kuitenkin hitaasti saunan oven viereen, niin ettei nähnyt kuitenkaan sisälle eikä Krista näkisi häntä.
"Hei tota..", Petteri aloitti ja kuunteli josko Krista olisi edelleen tolaltaan ja huutaisi häntä katoamaan koko saunaosastosta.
"Sori", Pete töksäytti vaikka anteeksipyyntö olisi ehkä ollut asiallisempi.
"Mä taisin erehtyä tosi pahasti mun saunavuorosta", Petteri lisäsi pelokkaasti kun ei keksinyt järkevämpääkään sanottavaa

Petteri jäi oven viereen odottamaan tuomiotaan ja toivoi että hänen äskeinen nakuilunsa todisti sen että hän oli astunut saunaan vahingossa, eikä tarkoituksenaan pervoilla tai lähennellä. Tämäpä oli todella hieno tapa nähdä uusiksi tosi mukavan oloinen naapuri, tosi hienoa Pete.

Petterin poistuminen paikalta tuntui kestävän ikuisuuden eikä Krista osannut muuta kuin viittilöidä miestä poistumaan. Kun tuo lopulta sitten painuikin takaisin pukuhuoneen puolelle, kuulosteli Krista tilannetta vielä tovin ennen kuin laskeutui varovaisesti alas lauteilta. Luojan kiitos hänen pyyhkeensä roikkui naulassa aivan saunan oven vieressä. Nainen hiippaili lasioven luo ja työnsi kätensä siitä ulos, hapuillen hetken aikaa oven vieressä olevaa naulakkoa kunnes sai otteen tummanpunaisesta pyyhkeestään.

Krista kietaisi froteepyyhkeen ylleen, - onneksi hän oli juuri tätä saunareissua varten napannut mukaansa hieman tavallista isomman pyyhkeen eikä sellaista, joka vain nipin napin peittäisi takapuolen. Nainen tuli ulos saunasta ja nosti hetken harkinnan jälkeen katseensa Peteen. Mielessään Krista repesi nauramaan ja hänen oli vaikea pidätellä pokkaansa, - hän tahtoi ensin Peten kuulevan kunniansa. "Tosi pahasti on aika lievä ilmaisu", Krista hymähti. Sitä mahdollisuutta ei tietenkään voitu ottaa huomioon, että Krista itse olisi erehtynyt vuoroista - ei mitenkään.

Lopulta naisen oli kuitenkin pakko naurahtaa. Tai oikeastaan se huvittuneisuus ryöpsähti esiin tyrskähdyksenä - pärskähdyksenä, jonka vuoksi neitokaisen oli pakko pyyhkäistä suupieliään pyyhkeensä reunaan. Melko tyylikästä, vastahan he olivat Petterin kanssa tavanneet ensimmäistä kertaa ja jo nyt toisella kerralla he jo tutustuivat toistensa kriittisiin paikkoihin. Krista ei välttämättä ollut aiemmin edes suudellut deittinsä kanssa mahdollisilla toisilla treffeillä, yhden yön juttuja lukuunottamatta.

"No, - kerta me nyt molemmat ollaan täällä ja tunnetaan toisemme nykyään ihan läpikotasin niin haluaksä jäädä mulle saunaseuraks? Mulla ei kyllä oo mitään saunakaljoja tarjota, mut juttuseuraa kylläkin." Krista ei kauheammin miettinyt ehdotustaan, puhui vain. Hetken aikaa nainen odotti Petterin vastausta, mutta virnisti sitten, nyökkäsi ja paineli takaisin löylyn puolelle - nyt turvallisesti pyyhkeeseensä kääriytyneenä - ja nousi lopulta ylälauteelle istumaan.

Pete kuuli kun saunassa oleva Krista asteli lähemmäs ovea, mutta mies meinasi silti saada sydärin kun saunan ovi kävi. Pete peruutti pari askelta ja tarkisti vyötäröllään olevan pyyheen, se kun tippuisi Kristan edessä niin mies ei uskaltaisi lähteä asunnostaan enää ikinä. Kristan astellessa lopulta saunasta, pyyhe päällään onneksi, Pete peruutti alistuneen nolosti pari kertaa uudestaan, kuitenkaan kääntämättä selkäänsä naiselle ja katse pysyi visusti jalkaterissään. Pete ei pahemmin jaksanut ujoilla naisten seurassa, mutta jokin raja siinäkin oli ja nyt Petestä tuntui kuinka puna nousi korviin asti.

Krista kommentoi Peten lievää erehdystä, joka ei ainakaan helpottanut punan nousemista miehen kasvoille. Pete vilkaisi äkkiä Kirstan silmiin, yrittäen hymähtää mahdollisimman rennosti ja nosti pienen hymynkaaren huulilleen, joka pyyhkätyi pois Peten laskiessa katseen takaisin jalkoihinsa. Tällä hetkellä jos Pete olisi syönyt jotain, hän olisi varmasti tukehtunut ruokaansa, nimittäin Krista nauroi. Pete vilkaisi hämmentyneenä Kristaa, jonka nauru sai lopulta miehenkin nauramaan. Naurun lopuksi vielä enemmän Pete meni hämilleen Kristan saunakutsusta, johon Petellä kesti vastata, lopulta naurahtaen ja virnuillen leveästi. Ennen vastausta Krista ehti lähteä jo saunan puolelle, mutta Petellä oli nyt hyvää aikaa tiukentaa uudestaan pyyhettä. Pete ei ollut varma oliko Kristan saunakaljakommentti vitsi, vai eikö nainen enää muistanut että hän on absolutisti, mutta Pete ei jaksanut siitä välittää vaan käveli kohta Kristan perässä saunaan ja ylälauteelle, mutta jättäen reilun välin Kristaan. Onneksi sauna taisi peittää sopivasti punan joka vieläkin vaelsi Peten kasvoilla.

Petellä tuntui kestävän hetki tulla perästä saunaan. Krista ehtikin jo ottaa löylykauhan ja heittää kerran vettä kiukaalle, ennen kuin mies lopulta tulikin löylyhuoneeseen. Kiuas sihisi ja siitä nousi vesihöyrypilvi. Krista painautui hieman alemmas, kun löylyt laskeutuivat. Silmäkulmastaan Krista huomasi Peten jättävän selvän hajuraon heidän väliinsä. Nainen naurahti. ”En mä pure”, hän naurahti leikillään ja jatkoi sitten – olevinaan kovinkin vakavana, ”ja usko mua, oon mä ennenkin nähny alastoman miehen, et en mä ainakaan kauheemmin mitään traumoja saanut.”

Okei, olikohan tuo äskeinen jo liikaa sanottu? Tulkitsisiko Pete Kristan sanat hyvänä läppänä vai kenties niin, että Krista harrasti useinkin jotain yhden yön juttuja ja oli siksi nähnyt elämässään lukemattomia miesten sukupuolielimiä? Krista ei ilmeisesti voinut kuin toivoa, että ensimmäinen vaihtoehto pitäisi paikkansa. Oli ehkä ihan hyvä asia, että saunassa oli melko hämärää, lukuunottamatta sen molemmin puolin seinällä olevia pieniä valonlähteinä toimivia lamppuja. Krista puristi pyyhettään tiukemmin ympärilleen.

”No, mitäs sulle kuuluu? Ootko viihtyny täällä edelleenki? Entäs se sun poikas, Anttiko se oli? Vahtiiks broidis sitä taas?” Krista kyseli. Pete vaikutti vieläkin sen verran hämmentyneeltä äskeisestä, ettei Kristalle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tarttua juttukapulaan ja alkaa vääntämään heille keskustelua jostakin – ihan mistä vain, kunhan vain jostakin muusta kuin äskeisestä välikohtauksesta.

Pete puristi hampaat yhteen ja laskeutui hieman kumaraan, Kristan löylyt olivat miehen herkälle iholle melkein liikaa, mutta ei suomalainen mies kehdannut sitä näyttää kovin suoraan. Pete vilkaisi Kristaa, joka ei näemmä itsekkään kovin paksunahkainen ollut. Mies naurahti Kristan kommentille, joka sai hänet hieman rentoutumaan. Pete kuitenkin vielä tarkisti vaivihkaa että pyyhe oli tiukasti hänen ympärillään, vaikka löystyessään ei se siinä istuessaan mihinkään tippuisi. Olihan mies kuitenkin onneksi melko hyvännäköinen myös kropaltaan, tämä hänen oli itsekkin myönnettävä.

"Tota joo, eihän täällä mitää.. Antti tykkää paljon, kavereita se on ainaki löytäny hiekkalaatikolta", Pete mutisi yrittäen kuulostaa reippaalta ja sosiaaliselta. Vaikka mies puhua tykkäsikin, hän ei ikinä osannut vastata "mitä kuuluu"- kysymykseen.
"Mutta joo, Patrik kattoo sen perään rakkinsa kanssa", Pete jatkoi vähän reippaammin, Krista ehkä osaisi yhdistää veli ja Patrik sanan yhteen ilman sen sanomistakin.
"Entä sulle? Uudet pippalot jo tiedossa?" Pete tokaisi nopeasti perään hiljaisen hetken välttämiseksi ja hymyili Kristan suuntaan.
"Tällä kertaa mäkin voisin ottaa kutsun vastaan, nii ei tarvitsisi kuokkavierailla", Pete vielä naurahti ja laski uudestaan katseen Kristasta saunan lattialle. Pete mielellään Kristaa katseli, mutta se voisi tuntua vastenmieliseltä kun naapurin kloppi kyylää melkein alastonta naista.