But you don't remember, you don't remember my name

Sunnuntai 5.2.2012, klo 00.30 >
The Circus, yökerho Helsingissä
Jimi Rahkonen ja Juulia Saraste

Lauantai oli ehtinyt vaihtua jo sunnuntaiksi kun Jimi oli seurueineen saapunut hetki sitten suosittuakin suositumpaan yökerhoon, The Circukseen. Kuten ei monestikaan, ei tälläkään kertaa Jimillä ollut aiemmin ollut aikomuksiakaan lähteä yhtään mihinkään. Mies olisi mielellään toki nautiskellut muutaman oluen ystäviensä seurassa ja lähtenyt sitten kotiinsa muiden jatkaessa iltaa baareissa. Oliko Jimi tullut vanhaksi? Ehkei, mutta totuus oli ettei miestä enää huvittanut rampata alituiseen baareissa. Varsinkaan yökerhoissa, joissa joutui huutaa muille, jotta nuo kuulisivat edes puolikkaan sanan sieltä täältä. Jossain hiljaisemmassa paikassa olisi ollut toki mukava olla. Ainoa hyvä puoli miehiseltä kannalta oli se, että yökerhoissa näkyi useimmiten paljon nuoria naishenkilöitä. Mutta se siitä.

Osa Jimin ystävistä - suurin osa heistä naisia - oli löytänyt tiensä tanssilattialle. Porukan miehet, Jimi mukaan lukien, olivat istuutuneet pöydän ympärille samantien kun jokainen oli saanut käsiinsä mieluisen juomansa. Niinkin tylsä Jimi oli, että oli tilannut vain oluen. Minkäs sille mahtoi että "Sex on the beachit" tai "Punaiset kalat" eivät hirveästi Jimiä kiinnostaneet. Tai ne eivät kiinnostaneet Jimin makuhermoja.

"Tanssimaan? Minä? Etkö sä muka näitten vuosien aikana oo oppinu tuntemaan mua?", huudahti musiikin yli ystävilleen, jotka olivat tulleet kinuamaan muitakin tanssilattialle. Päätään huvittuneena pudistellen mies nosti olutlasin huulilleen ja otti isohkon huikan, laskien lasin eteensä pöydälle. Jimiä ei saanut tanssimaan, ei sitten millään. Promilleja täytyi olla veressä runsaasti, jotta tämän miehen sai tanssilattiaa valtaamaan. Jos silloinkaan.

Juulian asuvalinta tälle illalle.


Sinä lauantaina Juulia oli liikkeellä muutaman työkaverinsa kanssa; naisia hekin. Tarkoituksena oli pitää kunnon tyttöjen ilta. Ensin oli aloteltu juoruilemalla, kaunistautumalla ja juomalla erään naisen asunnolla, sitten suunnattu Helsingin keskustan yöelämään. Tänään paikaksi oli valikoitunut The Circus -yökerho keskustan ytimessä - Juulia kävi yleensä paikassa vain silloin, kun siellä esiintyi joku nimekäs tai vähemmän nimekkäämpi artisti tai yhtye. Nyt nainen oli kuitenkin rikkonut perinteitään ja tullut paikalle ihan vain juomaan ja tanssimaan.

Nyt Juulia seisoskeli siinä Narinkkatorin laitamilla Circuksen ulkopuolella, sillä hän oli lähtenyt pienelle happihyppelylle samalla kun kaverinsa oli käynyt tupakalla. Juulia itse ei polttanut - tai sai ainakin olla reippaassa humalassa, että olisi, mutta ainakaan toistaiseksi nainen ei ollut juonut kuin muutamia siidereitä ja lonkeroita sekä yhden drinkin sisällä yökerhossa. Juulia hyppelehti pienesti paikoillaan, hänen pienehkö mekkonsa ja sen päälle heitetty pitkä takki eivät paljoa lämmittäneet lähemmäs kymmenen asteen pakkasessa. Tai luultavasti ulkona oli enemmänkin pakkasta sinä hetkenä. "Helvetti miten kylmä!" Juulia puuskahti, kun he lopulta lähtivät takaisin sisälle, ja hieroi kohmeisia käsiään yhteen. Takki takaisin narikkaan ja tanssilattialle lämmittelemään.

No, jos nyt kuitenkin ensiksi tilaamaan. Juulia kaiveli kukkaroa iltalaukustaan samalla kun käveli väenpaljoudessa kohti baaritiskiä. Taustalla pauhasi musiikki, sen äänenvoimakkuus oli ehkä ainoa asia, joka Juuliaa toisinaan kismitti baareilussa. Aina sai olla huutamassa, jos jollekin oli asiaa. Toisaalta, eipä yökerhoon pahemmin tultu juttelemaan, joten näinpä Juulia ja tuon ystävät olivatkin jo vuosia tehneet kuten tänäkin iltana: ensin kokoonnuttiin jonkun luokse aloittelemaan ja juttelemaan sekä juoruamaan, sitten vasta suunnattiin viihteelle. Aikansa jonotettuaan Juulia tilasi mustanpunertavan suosikkidrinkkinsä, punaisen kalan, ja maistoikin sitä jo tiskillä. Salmiakkinen makuhäivähdys hivelöi naisen makunystyröitä, kun hän kääntyi lasi kädessä ja etsi ystäviään. Toinen noista viittoi jo kauempana tulemaan luokseen, oli ilmeisesti löytänyt vapaan pöydän.

Kauaa Juulia ei ehtinyt pöydän ääressä olevaa penkkiä lämmittää takamuksellaan, sillä tanssijalka rupesi vipattamaan samantien tuon kuullessa dj:n vaihtavan mielestään hyvänkin biisin. Yksi ystävistä omasta tahdostaan jäi pöytään istuskelemaan ja vahtimaan juomia, kun Juulia lähti toisen kanssa kohti tanssilattiaa. Mm, tämä se oli se juttu, jonka vuoksi Juuliakin niin usein yökerhoissa kävi. Tanssiminen. Juulia heittäytyi musiikin vietäväksi ja heilui väkijoukon mukana sen voimalla (ja ehkä myös vähän pienen hiprakan, mutta pääsääntöisesti musiikin).

Yllättäen Jimi oli jäänyt istumaan yksinään pöytään vain olut ja ystäviensä parit drinkit seuranaan. Oli häntäkin kosiskeltu vielä hetki tanssimaan, mutta lopulta muut olivat luovuttaneet ja lähteneet tanssimaan parin kappaleen ajaksi - jopa pari miespuolista ystäväänsä - kun Jimi oli itse lupautunut vahtimaan paria juomaa. Kaikista humaltuneimmille ystävilleen oli jopa joutunut vannomaan, ettei menisi juomaan heidän juomiaan. Naureskellen Jimi olikin vannonut. Ei häntä hirveästi innostanut juoda äklömakeita naisten drinkkejä.

Siinä yksin istuessaan saattoi ulkopuolisen silmiin vaikuttaa siltä, että Jimi katseli juhlivia naisia siihen malliin, että yritti löytää itselleen sopivan 'uhrin'. Puolet olikin totta, tottakai miehen katse käväisi yhdessä jos toisessakin ohi kipittävässä ja tanssilattialla tanssivassa naisessa. Mutta ei, ei Jimi ollut nyt tullut varsinaisesti etsimään sängyn lämmittäjää itselleen saatika muutakaan seuraa.

Jimi nosti olutlasin jälleen huulilleen ja siemaili oluestaan, vilkaisten samalla vielä uudemman kerran tanssivien ihmisten suuntaan. Katseensa kiinnittyi melko vastikään lattialle ilmestyneeseen naisporukkaan, erityisesti suhteellisen kauniiseen vaaleaverikköön. Katse naisen suunnalla Jimi laski lasin takaisin pöydälle ja kurtisti hieman kulmiaan. Nainen oli todellakin hyvännäköinen, kaikin puolin. Toisessa kuitenkin oli jotakin yllättävän tuttua. Oli mahdollista että Jimi oli törmännyt toiseen kaupungilla ja moinen ilmestys oli jäänyt vain mieleensä. Mutta Jimillä oli vahva tunne, että hän todellakin tiesi kuka nainen oli. Mies ei vain saanut mieleensä, kuka nainen muka voisi olla.

Hivenen itsekseen hymähtäen Jimi käänsi katseensa takaisin pöydällä olevaan olutlasiin. Ei mennyt aikaakaan kun pari ystäväänsä saapui naureskellen takaisin pöydän luokse juomaan drinkkejään pahimpaan janoon.
"Hei mä käyn tilaamassa jotain lisää.", huudahti musiikin ylitse ystävilleen, juoden vielä viimeisetkin oluet lasistaan ennen kuin nousi sohvamaiselta penkiltä ylös ja lähti kävelemään kohti tiskiä. Vaikka Jimi pääsi kulkemaan tanssilattian läheltä ja näki vilahduksen naisen kasvoistakin lähempää, ei tuo siltikään saanut päähänsä mistä tunsi tai tiesi toisen ja se jos mikä häiritsi miestä. Jimi kuitenkin päätyi tiskin luokse ja jäi odottelemaan omaa vuoroaan.

Juulia antoi musiikin viedä itseään, musiikki iski koko basson voimalla naisen kehon läpi ja sai sen liikkumaan oikeassa rytmissä. Saattoipa hän laulaakin kertosäkeen mukana, muita säkeistöjä Juulia ei nyt yleensäkään mistään kappaleista muistanut. Juulian suhteellisen näyttävä ja avonainen asuvalinta keräsi katseita, nainen oli siitä toki tietoinen, mutta harva kuitenkin sai katseeseensa vastakaikua. Jos Juulia jotain antoi takaisin, oli se pieni hetki yhteistä tanssia biisin tahdissa.

Kun meneillään oleva kappale viimein loppui, vetäisi ystävä Juulian mukaansa kohti pöytää. Juulia istuutui sen ääreen hiukan hengästyneenä, tanssiminen tosiaan osasi ottaa voimille. Hän siemaisi drinkistään ja tunsi taas sen salmiakkisen maun. "Mitä? Kuka?" nainen ihmetteli, kun tuon ystävä vinkkasi baaritiskiin nojailevan miehen suuntaan, joka ystävän käsityksen mukaan oli katsellut heidän suuntaansa - mahdollisesti Juuliaa. Pitkähkö mieshenkilö oli ilmeisesti juuri tekemässä tilausta, kun Juulia sai kohdistettua katseensa tuohon. Pitkä, melko hyvännäköinenkin, lyhyehköt hiukset. Juulia katseli toista hetken aikaa, kunnes siirsi katseensa takaisin ystäviinsä ja joi hieman drinkistään.

Mitä sitten vaikka tuo tuntematon mieshenkilö olisikin katsellut häntä? Heillähän oli nyt tyttöjen ilta, joka Juulialle tarkoitti (ainakin useimmiten) nimenomaan tyttöjen iltaa ilman miehiä. Juulia kaivoi iltalaukustaan puhelimensa ja huomasi siihen tulleen viestin. Nainen siemaisi drinkistä ja rupesi näpyttelemään vastausta.