Ei mietitä eilistä, ei murehdita huomista. Eletään tässä ja nyt!

Keskiviikko 18.1.2012
Kerrostalon saunan pukuhuone
Beata Haavisto & Viljami Varpula

Beata istui heidän kerrostalonsa saunassa silmät suljettuina ja mietti kuinka ihanan rauhoittavaa saunominen oli. Se oli rentouttavaa ihan fyysisestikin, kun lihakset saivat rentoutua, mutta kyllä siinä lauteilla istuessa mielikin lepäsi. Oli ihana vain istua kiireettömänä kuumuudessa ja miettiä ja unelmoida. Beata tajusi jossain vaiheessa kuinka oli istunut saunassa jo melko kauan. Ehkä pitäisi päästää seuraava jo saunomaan, ettei saisi jonkun naapurin vihaa ylleen.

Niimpä Beata nousi siitä lauteilta ja meni suihkun kautta pukuhuoneeseen. Pukuhuoneessa hän taas kuitenkin unohti kaikki kiireensä kun pyyhe yllään alkoi ensin pistää kaikenmaailman vartalovoiteita, ja niiden jälkeen vain keskittyi unelmoimaan, taas. Paha tapa tämä unelmointi, hänellähän piti olla melkein kiire täältä pois. No, pitäisi varmaan alkaa pukemaan, että joskus selviytyisi pois täältä, ja seuraava saunoja pääsisi tänne.

Viljami avasi kellarihuoneiston raskaan vaalean oven ja silmäili ympärilleen pieni hymy huulillaan. Nuorukainen oli päättänyt lähteä saunomaan, tuo kun oli vaihtanut vuoroa erään naapurinsa kanssa, mikö oikeastaan oli tullut juuri nyt kuin tilauksesta! Yliopistolla oli ollut stressaava päivä, joten saunominen parin kaljan kanssa tekisi hyvää. Nuorukainen hyräili hiljaa ja kohensi harteillaan olevaa pyyhettä, joka siihen oli heitetty mustan printti t-paidan ylle. Kädessä koreili kaksi juuri pakastimesta otettua bissetölkkiä, pitihän saunajuomaa olla.

Miekkonen avasi lopulta saunaosaston oven, joka johti pukuhuoneeseen, siitä oi suihkuhuoneeseen, ja sieltä toki sitten aina saunaan saakka. Miehen ajatukset keskeytti kuitenkin se, kun tuo näki penkeillä pyyhe ympärillään istuskelevan Beatan.
"Helvetti!", mies sanahti pelästyessään. Huh. Tuo kääntyi automaattisesti pois päin naisesta hieman nolona ja katseli maata.
"Sori... Mä.. Mitä sä teet tääl? Tai eikun siis, mä luulin et tääl ei ole ketään", saneli Viljami hieman nolona ja katseli sitten naista taas.

Beata istuskeli rauhassa pukuhuoneen penkillä letitellen hiuksiaan, siideriä välillä hörpäten. Kohta Beata kuitenkin pysäytti hiusten letittämisen ja rypisti kulmiaan. Oliko se ovi? Ainakin jotain ääntä hän oli kuulevinaan.
Äh, kuvittelen vaan kuitenki taas omiani, Beata ajatteli ja jatkoi jonkun kappaleen hyräilemistä, minkä oli kuullut ennen saunaanlähtöä radiosta. Mutta ei Beata toki enää muistanut kuulleensa kappaleen, se vain pyöri hänen päässään.

Beatan silmät laajenivat järkytyksestä kun hän tajusi jonkun kävelleen sisään. Tuo katsoi tulijaa, Viljamia, myös suu hitusen raollaan, tajuten kuitenkin sulkea sen kohta. Kädet menivät vaistomaisesti pyyhkeen reunalle pitämään siitä tiukasti kiinni, ettei pyyhe vahingossakaan tippuisi hänen yltään.
"mitä hittoa sä täällä teet?", Beata älähti kun ei tiennyt mihin katsoa tai mennä tai tehdä. No, siinä hän vain paikallaan pysyi, eikä oikein tehnyt tai sanonutkaan mitään.
"..olinko mä unohtanu oven auki?", Beata kysyi seuraavaksi kun tajusi, että ei kait toinen olisi muuten päässyt sisään..
"ja ei se mitään, et sä voinu tietää, että oon vielä täällä", nainen mumisi vielä.

Miekkonen säikähti hieman Beatan älähystä. No mitäs itse oli jättänyt oven auki ja vieläpä ollut yliaikaa saunassa! Nuorukainen silmäili naikkosen kasvoja, kunnes eksyi katse tutkimaan toisen vartaloa (joka harmiksi oli pyyhkeen peitossa osittain).
"No sori..", Viljami mutisi niskaansa raapien, eikä oikein tiennyt minne katsoa. Nyt ainakin todistui taas se, että naisilla kesti aina. Nuo jäivät notkumaan saunaankin ties kuinka pitkäksi aikaa. Aina oli tekemistä. Milloin piti kuoria iho, milloin ajella karvat, milloin laittaa ties mikä merilevänaamio.. Hmph.

"Olit.. En mä murtautunutkaan, älä huoli", miekkonen saneli ja tunki kädet lökäreiden taskuihin hetkeksi. Mitäs nyt? Pitäisikö miehen vain lähteä häntä koipien välissä takaisin kotiinsa ja odottaa että neitonen saisi saunatuokionsa päätteeksi.
"Aiotsä olla tääl viel kauan.. Mä aattelin nimittäin tullla saunaan?", Viltsu kysäisi sitten.

Beata istui siinä penkillä hitusen nolostellenkin, olihan hänellä pelkkä pyyhe päällä. Ja kyllä Beata huomasi, ei hän voinut olla huomaamatta, kuinka Viljamin katse kävi hänen vartalollaan. Ja ei siinä mitään, kyllä hänkin skannasi miehen vartalon katseellaa läpi. Se vaan, että tuolla sentään oli jotain vaatettakin päällään.
"äh, ei mitään", Beata mumisi kun toinen pyyteli anteeksi. Ei tuon olisi edes pitäny pyytää anteeksi, hän itsehän se oli täällä yliaikaa.

"enemmän mua huolettaa se, että olin jättäny oven auki. Kuka vaan ois voinu tulla tänne", Beata totesi miehen sanojen jälkeen. Miten hän oli voinut unohtaa lukita oven. Se oli joku sellainen toimenpide, joka piti tehdä aina. Vasta sen jälkeen pystyi olla rauhassa kun tiesi, ettei kukaan toinen pääsisi sisään. Nyt hän oli kuitenkin ihan tietämättömänä saunonut ja ollut huoleton. Kuka vain olisi voinut tulla tänne. Vaikka joku hirveä raiskaaja tai jotain. Hyi kauhea, ajatuskin puistatti. Beata havahtui ajatuksistaan kun kuuli Viljamin kysymyksen.
"aaa, sori", nainen tajusi älähtää noustessaan nopeasti seisomaan. Hetken hän siinä katseli ympärilleen kun käänsi katseensa Viljamiin.
"aattelitko sä siihen jäädä seuraamaan esitystä: Beata pukee vaatteet ylleen?", Beata naurahti pienesti kun tajusi että hänen tosiaan pitäisi vielä pukeakin. Olihan Viljami tosiaan ennenkin nähnyt hänet alastomana, mutta kunhan hän nyt kysyi kysymyksensä. Ja huomaamattaan onnistui taas tunkemaan flirttiä mukaan. No, minkäs sitä ihminen luonteelleen mahtaa?

"Hmh..", Viljami hymähti ja laski oluttölkit hetkeksi pöydälle. Tämä kallisti päätään hieman ja katse jäi hetkeksi silmäilemään naisen paljaita sääriä. Hemmetti sentään. Mies komensi itsensä kääntämään katseen pois Beatasta, ja se onnistuikin. Tuo silmäili peiliä mietteliäänä ja katseli ovea, joka johti suihkuun ja saunaan.
"No joo, totta. Vaikka ei tänne nyt niiiin helposti pääse ulkopuolisia. Ovissa on summerit kuitenkin, vaikka voihan joku tänne silti tulla...", naurahti nuorukainen hiljaisella äänellä ja kohautti olkiaan. Tämä lipaisi nopeasti huuliaan ja oikaisi paitansa helmaa taas uudelleen.

"Sä täällä tietääkseni yliaikaa olit.. Joten? Käsketkö sä mun lähteä?", miekkonen kysäisi ja virnisti nopeasti. Tämä istahti penkille ja katseli haastavana naista.
"Mä oon silmät kiinni vaikka? Sitä paitsi.. Mä oon nähny kaiken. Tuskin sulla mitään uutta on?", heitti nuorukainen kulmiaan kohottaen. No eihän sitä voinut tietää. Ties vaikka naikkonen olisi mennyt laivalla Tallinnaan ja hankkinut itselleen silikonit. Okei, ehkei. Ei sillä että Beata olisi niitä edes tarvinnut.

Beatan huulilla käväisi pientä hymyä miehen sanojen jälkeen.
"no silti. Onneksi se olit vaan sinä", Beata lausahti hitusen virnuillenkin. Vaan sinä, olipa kohteliasta.. No, toivottavasti toinen kuitenkin ymmärsi sen pointin.
Beata tunsi olonsa melko sekavaksi. Tai no ei nyt ehkä sekavaksi, mutta kyllä se vähän hämmensi kun tajusi vilkuilevansa toisen huulia ja muistelevansa kuinka hyviltä ne tuntuivatkaan omia huulia vasten. Oliko hän tulossa hulluksi?

"Käsken", Beata lausahti itsekin melko haastavasti, kulmiaan kohotellen. Hän seisoi siinä penkin edessä ja katseli Viltsua kun toinen oli mennyt istumaan. Ne Viljamin seuraavat sanat alkoivat naurattaa ja pieni naurahdus karkasikin Beatan huulilta.
"no ei sun tarvii silmiä kiinni pitää", Beata totesi ja virnisti.
"..tuo kuulosti jo siltä ku haluisin, että oikeen kattomalla katot", nainen mumisi sitten huvittuneena. Osasipa hän taas sanansa valita.
"Ja ainiin, mistä sä tiedät vaikka oisinki käyny vaikka silikonit hankkimassa?", nainen lausahti vielä toista kulmaansa hivenen kohottaen, pistäen käsiään puuskaan.

"Vaan minä. Kiitos. No ei vaan, kyl mä tajusin", naurahti mies hiljaa ja haraisi hiuksiaan. Tuo kurottautui ottamaan yhden bissensä ja avasi sen. No jaa, pitihän sitä tässä hieman alotella kai sitten. Beata kun oli näköjään jäämässä asumaan saunaan. Eikä sillä että se haittaisi edes. Mielellään Viltsu katseli pyyhepukeista suihkunraikasta nuorta naista. Tai no, Beatahan oli hieman Viljamia vanhempi, mutta silti.
"Et sä voi käskee mua. Huomaaksä, mä istun jo tässä", naurahti Varpulan nuorukainen ja kohotti hitusen kulmiaan. Tämä hörppi bisseään hieman, kunnes laski sen takaisin pöydälle ja otti kenkänsä pois. Hmh, kas noin.
"Ehkä sä siis haluatkin että mä kattelen", virnuili Viljami huvittuneena. Tämä ei vieläkään tiennyt miksi Beata vaikutti häneen sillä tapaa. Oli mies ollut heidän viime kerran jälkeen muidenkin naisten kanssa, mutta silti. Ne eivät olleet jääneet mieleen sillä tapaa, kuin Beata.
"No kohtahan se nähdään ootko ottanu? Mä arvostelen sit", saneli nuorukainen hivenen virnistäen ja kohotti kulmiaan. Miekkonen otti itse sillä aikaa oman paitansa pois, pitihän tuonkin riisuutua saunaan mennessään.
"Kannattais pitää kiinni siit pyyhkeestä, ettei tipu", kiusasi Viljami ja nyki toisen pyyhkeen reunaa, kunnes se tipahtikin vahingossa alas. Hemmetti. Kohta mies saisi korvilleen.
"Oho.. No ei mitään, hyvältähän sä näytät", Viljami saneli hiljaa ja huultaan pureskellen silmäili naisen paljasta vartaloa.

"no hyvä", Beata hymähti pienesti kun Viltsu sanoi tajunneensa mitä hän tarkoitti sanoessaan, että tulija oli vaan Viljami. Nainen huomasi kuinka toinen avasi bissen, ja muisti siiderinsä, juoden sen sitten tyhjäksi. Pitihän sitä jotenkin osoittaa, että oli tekemässä lähtöä. Ei hän ollut ajatellut jäädä toisen tielle, kun kerran vei jo toiselta saunomisaikaa tällä.
"voinpas. Mä olen viisaampi ja vanhempi, joten sun pitää totella", Beata lausahti itsekin hitusen virnuillen. Hän ei olisi kovin mielellään ottanut edes puheeksi olevansa vanhempi, se sai hänet kuulostamaan puumanaiselta, sekä oikeasti vanhalta. Mutta nyt oli pakko yrittää vaikuttaa todella vanhalta ja viisaalta, ihan vain toisen kiusaksi.
"Joo, mä niin haluan, että sä katot", Beata totesi huvittuneena, naureskellen. Tottakai hän halusi Viljamin katsovan, miten muutenkaan? Haha.

"no ihanaa, että mulla on ihan ikioma tissien arvostelijaki", Beata lausahti vitsaillen kun toinen sanoi voivansa sitten arvioida. Mies varmaan tekisikin tällaista tissienarvioimistyötä mielellään, kuka normaali mies ei? Beata antoi katseensa vaeltaa toisen paljaalla ylävartalolla, kun nuorukainen oli riisunut paitansa.
"hah, toivot vaan, että se tippuis. Mut ei se kuule mihinkään tipu mun päältä", Beata lausahti virnistellen, käsiään hitusen kohottaen, kunnes kohta tajusi olevansa alastomana kun toinen oli vahingossa vetäissyt pyyhkeen pois hänen yltään.
"Hitto vie, Viljami!", Beata lausahti muka toruvasti, hämmästellen tätä uusinta tapahtumaa. Ei Beata tajunnut edes peitellä vartaloaan, katsoi vain Viljamia huvittuneena.
"päätit sitten omatoimisesti auttaa mua.. riisumisessa?", Beata lausahti vitsaillen ja mietti pitäisikö vain nopeasti pukea ja luikkia karkuun. Normaali ihminen olisi ollut kauhuissaan tällaisessa tilanteessa, mutta hän vain jatkoi vitsailua kuin ei tiedostaisi olevansa alasti.. No, ehkä hän ei ihan täysin tiedostanutkaan. Tai tiedosti, mutta salaa nautti tästä tilanteesta. Voi luoja..

Miekkonen oli kirjaimellisesti vain jäätynyt katselemaan toisen vartaloa, jota ei enää pyyhekään peittänyt. Päästä varpaisiin, ja varpaista päähän Viljami seuloi Beatan kropan. Olivathan he nähneet toisensa alasti, mutta kumpikin oli ollut kännissä. Joten periaatteessa mies näki kaiken nyt uusin silmin. Tämä pureskeli huultaan, kunnes taju kääntää katseensa hetkeksi muualle.
"Tota.. Jep, näin tein", totesi nuorukainen pienen virneen kera. Nyt tosin ei oltu tasoissa. Niimpä miekkonen riisui lökärinsä pois myös, ollen nyt pelkästään boksereillaan. Ei tämä vielä halunnut ottaa niitä pois ja ilahduttaa Beataa. Kheh, ehei.

"No mitä siihen arvosteluun tulee...", mies aloitti ja yskäisi hiljaa. "Ni ei valittamista. Yhtä hyvä mitä muistelinkin - tai oikeestaan, ei mun muisti ollut silloin ihan parhaassa vireessä", myönsi Viljami ja lipaisi nopeasti huuliaan.
"Sähän voitkin jäädä nyt saunomaan mun kanssa, kun oot siinä valmiiks ilman rihmankiertämää?", totesi miekkonen kuin ohimennen ja riisui sitten bokserinsa. Siinä sitä kumpikin sitten seisoskeli alasti, seisoskellen katsoivat toisiaan.

Beata huomasi toisen jääneen vain katselemaan hänen vartaloaan, jonka vuoksi Beata ei oikein tiennyt mitä ajatella tai miten olla. Mielessä käväisi ajatus, että nostaisi pyyhkeen takaisin ylleen, mutta mitä se enää hyöväisi? Mies oli jo nähnyt hänet alasti, oli toki nähnyt ennenkin, joten olisi vähän turhan myöhäistä yritellä häpeillen peittää itseään. Pitäisi ottaa vaan koko juttu huumorilla, ei tätä elämää nyt liian vakavastikaan pitänyt ottaa. Vaikka pakko myöntää, ei tämä mikään tuttu tilanne ollut, olla alastomana naapurinsa edessä. Hah.
Beata virnisti pienesti nuorukaisen vastauksen kuullessaan, muttei enää sanonut mitään. Beata nosti käsiään hitusen puuskaan katsellessaan kuinka toinen otti housunsa pois. Viljami tosin jätti vielä bokserit päälleen, joten eivät he vielä tasoissa olleet.

Kuullessaan Viljamin seuraavat sanat kohotti Beata hitusen toista kulmaansa ja jäi odottamaan sitä arvostelua. Oli tämäkin tilanne, mutta ei siinä, Beatasta tämä oli vain melko hauska tilanne. Ainakin tällä hetkellä. Pieni naurahdus karkasi naisen huulilta kun hän kuuli "tuomionsa". Eli tarkoittiko mies sanoillaan sitä, että parempi mitä tuo muisteli? Ei hän ihmetellyt, ettei miehen muisti ollut ollut parhaassa vireessä silloin viimeksi, he olivat molemmat mukavasti päihtyneinä.
"no niinhän mä voin", Beata lausahti hymyä huulillaan ja meinasi vielä vitsailla jotain, että ei Viltsulla enää mikään kiire ollut häätää häntä pois kun näki hänet alasti. Ja alastomuudesta puheenollen, Viljamikin näkyi riisuvan bokserinsa pois. Nyt he vasta olivat tasoissa.

"..ei sunkaa kropassa mitään valittamista oo", Beata lausahti hymyä huulillaan vilkaistessaan toisen huulia. Hemmetti soikoon, miten tässä näin kävi, että hän toivoi toisen suutelevan itseään. Ehkä hänen itsensä pitäisi tehdä aloite? Äh, ei hän uskaltaisi. Ehkä olisi parempi, etteivät he nyt ajautuisi tekemään mitään typerää, kun asiat tuntuivat vihdoinkin olevan ihan ok heidän välillään. No, aina sitä saisi leikitellä ajatuksella.

Viljami haroi hiuksiaan hivenen hämillään, vaikka sinänsä nyt ei häpeillyt edes olla alasti (tai katsella alastonta Beataa). Tilanne oli jollain tapaa ehkä jopa huvittunut samaan aikaan. Kumpikin vain seisoi vastakkain ilman mitään. Ei sellainen ollut lainkaan tavallista. Ei sillä että mies edes valittaisi näkymistä. Ehei todellakaan. Beata näytti hyvältä hoikassa vartalossaan, juuri suihkunraikkaana ja hiukset hivenen kosteina. Ei siis ollut ihme jos mies jäätyi katselemaan neitosta.
''No hienoa. Eipä ainakaan tarvitse saunoa yksin. Vaikka se nyt olikin mun suunnitelma aluks", saneli nuorukainen virneen kera ja nosti katseensa Beataan.

"No hyvä kuulla että hyvältä näyttää", Viljami sanoi tummaverikölle ja väläytti nopean virneen. Mies ei voinut itselleen mitään, mutta sipaisi naisen poskea hennosti. Se oli niin pehmoinen. Miehen katse laskeutui hetkeksi toisen huulille, joiden suuteleminen oli ollut aivan taivaallista. Mies sipaisi sormenpäällään myös toisen huulia, katse pysyen tiiviist toisen silmissä.

Mitenhän tässä taas vaihteeksi kävi näin? Tai no sinänsä Ei voinut sanoa vaihteeksi, sillä he olivat päätyneet tällaiseen tilanteeseen vain kerran, silloin baari-illan jälkeen.
"Sä oot kaunis", mumisi nuorukainen hiljaa ja kallisti päätään. Tuo tarkkail Beatan silmiä ja huulia vuoron perään, kunnes painoi huulensa toisen huulia vasten. Viljami vain ei enää voinut hillitä itseään naisen suhteen. Sitä paitsi Beata oli antanut selkeitä viestejä, katsomalla miehen huulia. Niin... Ellei mies itse ollut vain elätellyt toivoa. Tämä sulki silmänsä ja laski kätensä sittemmin toisen paljaille kyljille, keskittyen vain ja ainoastaan neidon huuliin ja muutenkin läheisyyteen.

Tilanne oli suoraan sanottuna melko koominen. Tässä he seisoivat alastomia ja vain tuijottelivat toisiaan. Ei mikään tavallinen tilanne naapurien kesken? No ei siinä, ei Beata valittanut, että he olivat näinkin epänormaaliin tilanteeseen päätyneet.
"pahoittelen sun suunnitelmien pilaamista", Beata lausahti muka hyvinkin pahoitellen, hymyä kuitenkin äänessään. Beata uskalsi hiljaa mielessään arvailla, ettei nuorukaista välttämättä niin hirveästi haitannut tämä suunnitelmien muutos.

Beata vain virnisti pienesti Viljamin sanojen jälkeen. Olihan se kiva kuulla näyttävänsä hyvältä, ja hänen kehunsa oli ollut ihan aito. Mies todella näytti komealta. Eikä tosiaan toisen vartalossakaan mitään valittamista ollut, ehei. Piti oikein varoa ettei jäisi tuijottamaan. Hän tunsi Viljamin käden sipaisevan poskeaan, jolloin pieni hymy syttyi vierailemaan hänen huulilleen. He katselivat toisiaan vain silmiin, tunnelataus oli melkoinen. Beata raotti huuliaan pienesti kun tunsi miehen sormet seuraavaksi huulillaan. Helvetti, suutelisi jo.

Hassua, että he olivat päätyneet tällaiseen tilanteeseen. Beata oli luullut pilanneensa kaiken heidän väliltään, jos niin pystyi edes sanomaan, silloin baari-illan jälkeisenä aamuna. Nainenhan oli todennut epäsuoran suorasti, että mitään uusintaa ei tulisi olemaan, mutta tässä he olivat. Hän odottamassa, että mies suutelisi häntä. Ja jotain enemmänkin voisi hänen puolestaan tapahtua.. Oli ihmeellistä millä tavalla Viljamikin oli jäänyt hänen päähänsä pyörimään sen yhdessä vietetyn yön jälkeen. Vaikka hän tykkäsikin Jimistä, niin hänen päässään pyöri myös toinen mies, Viljami.
"kiitos", lausahti Beata hiljaa kiitoksensa toisen kehuessa häntä kauniiksi.

Sen enempää Beata ei ehtinytkään sanoa kun hän tunsi Viljamin huulet omillaan. Vihdoin hän tunsi ne ihanat huulet omillaan, suutelemassa niin täydellisen pehmeästi ja ihanasti. Beata astahti pienen askeleen lähemmäs miestä ja kietaisi käsiään miehen niskaan. Ja taas he olivat päätyneet tällaiseen tilanteeseen. Nyt vain selvinpäin. Harkitusti.

Nuorukainen antautui tilanteeseen aivan täysin palkein. Tuo siirsi toisen kätensä naisen niskan tienoille, toinen oli edelleen Beatan alaselällä. Mies ei oikeastaan ollut kuvitellut että tulisi näitä huulia enää edes suutelemaan, naikkonen kun oli melko selväksi tehnyt ettei halunnut enää uudelleen tehdä sitä. Olihan tuo ihastunut toiseen mieheen, ja muutenkin. Heidän naapuruus oli kuulemma ollut esteenä. Viljami ei sitä nähnyt minkäänlaisena esteenä, mutta tottakai oli halunnut kunnioittaa naisen päätöstä. Nyt kaikki oli kuitenkin taas kääntymässä tähän suuntaan. Minkäs he sille mahtoivat?

Nuorukainen hymähti hiljaa suudelman välistä ja painautui enemmän naista vasten, samalla kun neitosen hennosti painoi seinää vasten. Onneksi mies oli nyt sentään lukinnut oven - sehän tätä puuttuisikin että joku ampaisisi sisälle juuri nyt. Viltsu liu'utti huulensa Beatan kaulalle ja suukotteli sitä ensin varovasti, sitten taas hitusen rohkeammin. Kätöset tekivät omaa tutkimusretkeä toisen paljaalla selällä, jota vielä pyyhe oli äsken peittänyt. Ei onneksi enää, kiitos Viljamin joka oikeastikin vahingossa oli sen vetäissyt pois tummaverikön päältä.

Sittemmin mies irrotti hetkeksi huulensa toisen kaulalta ja vilkaisi naisen silmiin, painaen pari suudelmaa samalla toisen huulille. Tämä tosiaan saisi jatkua kauemminkin. Jos Viljamilta kysyttiin, ei mies halunnut sen jäävän vain parin suukon tasolle. Ehei todellakaan!

Sen verran mitä Beata pystyi ajattelemaan tässä tilanteessa, niin sen verran kaikki ajatukset kieppuivat hänen päässään sekavana möykkynä. Hassua, että hän enää edes kiinnosti Viljamia. Tai sitten se uusinnasta kieltäytyminen sai hänet miehen silmissä jotenkin alitajuisesti kiinnostavammaksi. Yleensähän se meni niin, että mitä ei voinut saada, niin juuri se haluttiin. Haha, tämä voisikin olla hyvä taktiikka vastaisuudenkin varalle.

Beatan huulilta karkasi pieni hymähdys. Tai no ei se hymähdyskään ollut, se oli jotain tyytäisen hyminän ja naurahduksen välimaastosta. Pian Beata tunsikin seinän selkäänsä vasten, ja miehen taas itseään vasten. Ah, tämähän sopi paremmin kuin hyvin. Hittoon periaatteet, hittoon Jimi. Tässä oli vain tämä hetki. Hän ja Viljami.

Hän tunsi ne suudelmat kaulallaan, jolloin Beata kallisti hitusen päätään ja antoi käsiensä lähtä vaeltelemaan miehen varatalolla. Ne lipuivat miehen kylkiä hitaasti alaspäin, siitä alaselälle, alavatsalle. Piirtelemään pieniä kiusaavia kuvioita tuon alavatsan tienoille. Kohta Beata tunsi kuinka toisen huulet irtosivat hänen kaulaltaan, ja hän huomasi Viltsun katseen taas kasvoissaan, silmissään. Hän tunsi sudelmat taas huulillaan, vastaten suudelmaan ja hitusen näykkäisten miehen huulia merkkinä siitä, että ei tämä tähän saisi jäädä. Beata myös syvensi sitä suudelmaa haluavammaksi ja intohimoisemmaksi toivoen, ettei Viltsukaan tästä enää perääntyisi.

(skippppi!)

Viljami tasoitteli hieman hengitystään edelleen, samalla kun nousi pukuhuoneen lattialta ja istahti penkille. Tuo ei oikeastaan tiennyt mihin katsoa, sillä olo oli todella vaivaantunut. He olivat juuri harrastaneet seksiä saunan pukuhuoneen lattialla, vaikka Beata oli sanonut aiemmin pari viikkoa sitten, ettei mitään enää tapahtuisi heidän välillä. Viljami haroi hiuksiaan muutamaan kertaan ja vilkaisi peilistä punertavia poskiaan. Nuorukainen nappasi pyyhkeensä ja kietoi sen nopeasti alavartalonsa ympärille - tietämättä edes miksi.

"Ähm.. Tota", mies mumisi hiljaa ja lipaisi nopeasti huuliaan. Tuo näpräili tumman pyyhkeen helmaa ja vilkaisi pikaisesti Beataan. Vaikka miehen olo oli todella vaikea, ei tuo voinut kieltää etteik äskeinen olisi ollut mahtavaa. Oli se. Todellakin.
"Mun varmaan pitäs mennä tonne saunaan, ennen kun joku tulee koputtelemaan ovelle", mumisi Viltsu niskaansa raapien ja katseli naisen silmiin jonkun aikaa.

Beata jäi siihen lattialle makoilemaan hengitys edelleen hitusen kiihtyneenä. Nainen vasta nyt tajusi kunnolla, että mitä ihmettä oli oikeastaan päässyt tapahtumaan. Hän ja Viljami olivat sitten menneet ja harrastaneet seksiä. Vaikka hän juuri oli tuolle erikseen sanonut, no ei kyllä suoraan, mutta silti, että minkäännäköistä uusintaa ei tulisi. No, uusinta oli tullut. Ja millainen uusinta.. Huhhuh..

Sen Viljamin muminan ansiosta Beata vilkaisi miehen suuntaan ja yhtäkkiä Beataa alkoi aivan hirveästi naurattaa. Ensin naisen huulille syttyi pientä hymyä ja sen jälkeen pientä naurua alkoi purkautua ulos huulilta. Kokonaisvaltainen rentoutuminen selvästi. Tässä hän makoili, saunan pukuhuoneen lattialla, seksin jälkeen, ja nauroi. Toivottavasti Viljami ei vetäisi omia johtopäätöksiä, että mille hän nauroi.
"sun on pakko myöntää, että tää on joku aivan käsittämätön tilanne?", Beata lausahtikin edelleen naurua äänessään, Viljamin sanojen jälkeen. Viljami selvästi nolosteli, jolloin Beatakin älysi, että ehkä tässä oikeasti pitäisikin olla nolostunut? Sen huomion jälkeen Beata nousi ylös siitä lattialta ja meni penkille istumaan, kietoen pyyhkeen ympärilleen.
"hmm, joo. Mee toki sinne saunaan, että ehit saunoa. Mä voisin käydä taas nopeesti suihkussa ja luikkia sitten kotiin..", Beata lausahti seuraavaksi hitusen asiallisemmin, kuitenkin pienesti hymyillen.
Toisaalta hän oli todella nolostunut, ja hämmentynyt. Mutta toisaalta taas koko asia oli todella hassu.

Viltsu katseli nauravaa Beataa ja kallisti hieman päätään. Mikäs naiselle oli tullut? Viltsu katseli itseään pelistä - oliko miehessä jotain kummallista? Vai oliko tilanne niin outo, että hermostuneisuus purkautui nauruna?
"Mitä nyt?", mies kyseli hieman hämillään ja haroi hiuksiaan. Katse edelleen vaistomaisesti kävi välillä naisen alastomassa vartalossa, mutta nopeasti se nousi tuon silmien tasolle.
"... No onhan tää aika käsittämätöntä. Ja outoa. Tai siis silleen.. En mä valitakaan", saneli nuorukainen ja raapi niskaansa yh. Olihan tämä nyt helvetti sentään outoa, eikä miehen tapoihin kuulunut ujostella tai kainostella.
"Kyl sä voit saunaan tulla.. Siis jos haluut. Tai sillee..", mies mumisi ja nousi seisomaan, kunnes laski pyyhkeen penkille. Hetken aikaa katseli nuorukainen Beataa silmiin, kunnes käänsi katseen muualle.

"Tule jos tulet", mies sanoi astellessaan saunaan. Tottakai tämä mielessään toivoi että Beata seuraisi saunaan saakka. Se olisi ehkä kiusallista istua saunassa kuin sienet, mutta.. Ehkä he tilannetta saisi jotenkin rentoutettua. Mies ei halunnut että välit menisivät taas kerran yhtä kireiksi ja jännittyneiksi mitä silloin. Suihkun kautta Viljami asteli saunan lauteille istumaan oluttölkki käsissään, mietiskellen äskeistä hetkeä. Muuta siitä ei oikeastaan voinut sanoa kuin huhhuh..

Oli vaikeaa lopettaa nauraminen, mutta hän onnistui kuin onnistuikin siinä.
"äh, en mä tiiä. Naurattaa vaan", Beata lausahti naurua äänessään. Taisi jännitys ja hermotuneisuus ja kaikki sellainen purkautua tuollaisena nauramisena. Beata muisti kuinka teini-ikäisenäkin aina alkoi naurattaa kun piti olla kunnolla ja hiljaa. Niin kuin kerran kun hänen ystävänsä äiti oli yrittänyt lyödä häntä niin Beata oli juossut karkuun nauraen. Aivan, pelotti niin perkeleesti, että oli pakko nauraa.
"nii, ei tässä mitään valittamista oo", Beata lausahti hymyillen. Ei mitään valittamista. Se vaan, että varmaan tämän jälkeen aina kun tulisi saunamaan niin tulisi tämä mieleen. Tuossa lattialla he olivat harrastaneet seksiä. Voi luoja.
"aa, okei", Beata lausahti hymyillen ja jäi vielä yksin istuskelemaan penkille, Viltsun mennessä jo edeltä.

Beata istui hetkisen siinä penkillä ja mietti, että menisikö saunaan vai ei.
No, miksei sitä nyt menisi vielä saunomaan? Ainakaan tämän jälkeen heidän välinsä eivät saisi muuttua kireiksi ja vaikeiksi. Tätä pitäisi pitää semmoisena lähentävänä kokemuksena. Hittoako hän ajatteli, tässähän alkoi tuntua jo hullulta.
Beata nousikin ylös ja käveli suihkuun. Ei Beata siinä kauaa ollut, minkä jälkeen meni sitten Viljamin perässä saunan lauteille istumaan. Beata ei kyllä tiennyt mitä sanoa, äskeinen vain pyöri mielessä, ja väkisinkin hymyilytti.

Nuorukainen heitti hieman löylyä sähkölämmitteiselle kiukaalle ja sulki silmänsä mietteliäänä. Beata piti edelleen siitä jostakin toisesta miehestä (ainakin luultavasti), mutta äskettäin he olivat juuri harrastaneet seksiä. Missä nyt oikein mentiin? Viltsu hymähti ajatuksissaan ja kumosi pienen satsin olutta suuhunsa. Hmh. Se oli varma saunajuoma. Aina. Toki osattiin saunoa ilman oluttakin, mutta silti. Välilä sai irrotella rankkojen opintojen ohella.

Nuorukainen avasi silmänsä kuullessaan oven avautuvan. Tämä suoritsi selkäänsä hieman ja silmäili naisen vartaloa vaivihkaa. Se oli täydellinen.
"Päätit siis tulla", sanoi miekkonen ja naurahti hiljaisella äänellä - ei mitenkään ilkeästi siis lausettaan tarkoittanut, olihan tämä itse sanonut että Beata olisi tervetullut löylyihin hänen kanssaan. Oli paras kai "normalisoida" tilanne, eikä kehitellä tästä mitään ongelmaa.
"Sano jos et haluu et mä heitän löylyä sit", Vili saneli ja heitti pienen kauhallisen vettä kiukaalle. Lämpö levisi heti saunaan ja mies huokaisi raskaasti, nostaen oluttölkin huulilleen.

"Tota.. Tai no ei mitään", mies naurahti hiljaa. Parempi kai kun ei pyörittelisi asiaa mielessä sen enempää. Vaikka mies kyllä tiesi että tekisi niin. Olihan se ollut sen verran mahtavaa, totta hitossa.
"Hmph.. Se oli aika hauskaa", mies sanahti sitten - ehkä yrittäen hieman keventää tunnelmaa.

"näin päätin", Beata lausahti pienesti, hitusen ujostikin, hymyillen, kun kapusi miehen viereen lauteille istumaan. Ei hän nyt ihan toiseen kiinni mennyt, piti jättää semmoinen sopiva väli, että oli tilaa olla ja oleskella. Beata sulki silmiään, mutta avasi ne kun kuuli taas Viljamin puhuvan. Pieni nyökkäys päällä tehtiin merkiksi, että oltiin kuultu ja tajuttu ne sanat. Kyllä Beata löylyjä kestäisi, ei hän mikään neiti sen suhteen ollut.
"heitä vaan niin paljon löylyä ku haluat, en mä mikään neiti oo", Beata lausahti ihan ääneenkin, pienesti naurahtaen. Hän oli aina ollut ylpeä tästä "äijämäisyydestä". Miksi sitä saunassa käytäisiin jos ei löylyä voinut heittää?

"mitä? Sano vaan..", Beata lausahti seuraavaksi kun kuuli Viltsun naurahduksen kun tuo oli alkamassa sanomaan jotain, muttei sitten sanonutkaan. Törkeää tuollainen, tahallaanko mies sen teki? Kun Beata kuuli Viltsun seuraavan lauseen, syttyi hänen huulilleen virne.
"aika? Musta se oli enemmän ku aika hauskaa", Beata lausahti sanoen sanat ihan suoraan, kuitenkin hymyä äänessään.
Beata meinasi vielä heittää, että ehkä he ottaisivat joskus uusiksi, mutta päätti sitten, ettei ihan sellaista uskaltaisi sanoa. Se olisi myös melkein törkeää kun otti huomioon kuinka hän oli ensin sanonut, ettei enää ikinä uusintaa. Miksi he eivät kuitenkaan ottaisi uusintaa kerta seksi oli niin upeaa?

Viljami hymyili nopeasti, kunnes heitti lisää löylyä kiukaalle. Mies ei voinut väittää etteikö olo olisi nyt hyvä. Se oli lähemmäs täydellistä. Siltikin tuntui jollain tapaa oudolta - ehkä sen vuoksi, ettei tähän ollut pitänyt päätyä edes. Tehty mikä tehty, sitä ei saisi tekemättömäksi (eikä edes haluttu). Viltsu sulki silmänsä ja hörppäsi oluttölkistään pari kulausta, kunnes vilkaisi naikkoseen.

"Olihan se joo.. Mut.. No niin, enpä mä osannu odottaa kodista lähtiessäni että me päädyttäis harrastamaan seksiä saunan lattialla", nuorukainen saneli hieman huvittuneena ja kohautti olkiaan hieman. Pääasia kai ettei Beata katuisi. Sehän tästä puuttuisi että toinen alkaisi tilittämään miten kadutti, sillä oli ihastunut toiseen.
"Eihän sua kaduta?", Vili kysäisi.

Beata istuskeli siinä saunan lauteilla silmät suljettuina. Fyysisesti olo oli aivan todella hyvä, rentoutunut ja niin, ihana. Hymyilytti väkisinkin, mutta hän yritti pitää sen tyytyväisen hymyn pois kasvoiltaan, eihän sitä liian saaneelta saanut sentään näyttää.. haha.
Henkisesti ajatukset olivat hitusen solmussa. Hän oli vannonut ettei harrastaisi Viltsun kanssa seksiä. Tai no kirjaimellisesti hän oli vannonut, ettei hyppäisi tuon kanssa sänkyyn, joten eihän lupausta oltu tavallaan edes rikottu? Ja lupaukset oltiin tehty rikottaviksi, ei hänen pitäisi katua mitään tekemäänsä.

"No sehän se vasta ois ollu outoa jos sä oisit osannu odottaa sitä", Beata lausahti vitsaillen, virnistäen, kun kuuli Viltsun seuraavat sanat. Silloin hän avasi myös silmänsä ja jäi hetkeksi katsomaan vieressään istuvaa nuorukaista.
Beata pudisti päätään pienesti kuullessaan miehen esittämän kysymyksen. Hetkeksi nainen jäi kuitenkin fiilistelemään oloa, ja miettimään kaduttiko häntä.
"Ei mua kaduta", Beata lausahti hetken kuluttua hymähtäen.
"..toivottavasti ei suakaan", Beata lausahti vielä hitusen kysyvästi, hymyillen.
Mielessään Beata mietti, ettei enää ikinä vannoisi itselleen yhtään mitään. Ikinä enää ei tehtäisi päätöksiä: ei enää ikinä...
Sillä ei ne lupaukset näköjään pitäneet. Ja luojan kiitos ettei se ollut tällä kertaa pitänyt. Äskeinen oli ollut mahtavaa, eikä Beata tajunnut miksi oli alunperinkään kieltäytynyt. Tai no, Jimi.. Mutta ei hän halunnut sitoutua vain yhteen ihmiseen, ei olisi halunnut edes ihastua, joten ehkä olisi parempi harrastaa seksiä muidenkin kanssa?
"..tällä kertaa mä en aio edes sanoa, ettei voitais ottaa ikinä uusiksi", Beata mumisikin hitusen huvittuneena, muotoillen sanansa kuitenkin niin, ettei Viltsun tarvitsisi ymmärtää sitä niin, että he ottaisivat uusiksi. Jos mies vaikka ei haluaisikaan enää ikinä yhtään mitään häneltä.

"No.. Joo, totta puhut. Ellei sitten toiveajattelua lasketa mukaan..", naurahti Viljami. Tämä valehtelisi jos väittäisi että ei ollut mielessään haaveillut uusinnasta. Beata kuitenkin oli hieman itseä vanhempi, mikä teki kaikesta vielä parempaa. Tuo ei ollut 19-vuotias nuori tytönhupakko, vaikka tosi niissäkin oli oma viehätyksensä.. Niin koskemattomia, kheh.
"Ai.. Hyvä. Eiei, ei muakaan kaduta. Todellakaan", mies hymähti ja väläytti pienen virneen toiselle. Kaikkea muuta kuin kadutti. Mies tuntui janoavan aina lisää ja lisää. Kätönen laskeutui naisen reidelle ja tämä naurahti hiljaa.
"Se oli enemmän kun mukavaa. Miks kaduttais", hymyili Viltsu silmänsä sulkien.

Lopulta tämä kuitenkin avasi silmnsä ja haroi hiuksiaan.
"Hmh.. No toi kuullostaa hyvältä. Mut.. Mua vähän mietityttä - se toinen mies. Jos sulla on tunteita toiseen, kannattaaks sun sekottaa pakkaa sillä et me säädetään jotain?", kyseli mies hivenen hämillään. Tavallaan (tai ei edes tavallaan) Viljami toivoi että toisella ei olisi enää tunteita siihen toiseen. Ei Viljami parisuhteeseen haluaisi siis, mutta.. No, mitäs oli omistuksenhaluinen mies.

Beata ei voinut estää naurahdusta karkaamasta huuliltaan kun kuuli Viljamin sanat toiveajattelusta.
"Aivan joo, en mä osannu sitä ottaa huomioon", Beata lausahti hymyä äänessään. Tuskin toinen hänestä nyt hirveästi kuitenkaan oli uneksinut. Vaikka toki sellainen olisi imartelevaa, että nuorempi mieshenkilö uneksisi hänestä. Huhhuh, tässähän tuli ihan puumanainen-olo kun puhutteli toista nuoremmaksi mieshenkilöksi päänsä sisällä.
"no hyvä", Beata lausahti kun toinen sanoi, ettei kaduttanut. Katuminen oli turhaa. Vaikka joskus kaduttikin. Ja pahasti. Nyt ei kuitenkaan kaduttanut yhtään. Beata oli jo sulkemassa silmiään kun tunsi miehen käden laskeutuneen reidelleen. Huh? Toinen ei ainakaan arastellut.
"Haha, sitä mä en tiedä", Beata lausahti hymyillen, vastauksena siis siihen, että miksi kaduttaisi.

Beata oli jo antanut ajatustensa vaeltaa taas ihan muihin asioihin, kunnes hän joutui palaamaan takaisin asiaan kuullessaan Viltsun sanat. Auts. Mitä tuohonkin nyt voisi sanoa? Ei ne tunteet olleet kadonneet ainakaan vielä mihinkään. Mutta niin. Oliko paha jos hän halusi sekä Jimin, että Viltsun? Tai siis öö.. Ihmismieli sitä on sitten vaikea. Ei hän noiden kanssa mitään suhdetta haluaisi, kummankaan kanssa. Mutta niin.
"ah, mä jo melkein toivoin, että sä oot unohtanu sen", Beata lausahti vain pelatakseen aikaa. Kyllähän hän tiesi ettei sellainen asia ihan heti lähtisi pois mielestä. Beataa myös hitusen hämmensi se, että Viltsu käytti tästä sanaa säätäminen. Hekö siis säätivät keskenään? Tai no, se kyllä oli melko realistinen sanavalinta tässä tilanteessa. Apua apua.
"jotain kertoo mun tunteista ja tahdosta ainakin se, että me oikeasti päädyttiin harrastaan seksiä tohon pukkarin lattialle. En mä nyt silleen tekis jos mä en haluais. Eikä tämmönen pieni viaton säätäminen ketään satuta", Beata lausahti hymyillen vaikkakin jäi miettimään sanojaan sen jälkeen kun oli ne saanut muodostettua. Entä jos satuttaisikin?